Joululoman aikaa

Viikko sitten toivoin salaa, että koko joulu peruttaisi. Miehen kanssa tuumittiin, että vuoden päästä reissataan kauas kaikesta jouluhössötyksestä ja valmisteluista. Koko juhlaan tuntui kilpistyvän ensimmäisen lapsen jälkeisen työvuoden väsymys ja kaikki valmistelut tuntuivat mahdottomalta tehtävältä normaali arjen ohella. Tunnit vain loppui kesken. Vaan kuinka ollakaan, saatiin aatonaattona koti siivottua, kuusi kannettua sisään, lahjat hankittua ja täytettyä jääkaappi ruoalla.

Siinä samalla huomatta kodin jouluilmeestä tuli yhdistelmä hempeän pastelleja ja tummaa vihreää. Valikoin joulukukiksi ruusuja, vihreitä ja kukkivia marjoja – samoja värejä on H&M:n samettityynyissä. Joulustailauksen takana ei ollut sen kummempaa punaista lankaa, vaan kokonaisuus syntyi yllätyksenä itsellekin. Aikaisempina jouluina olen luottanut varsin selkeään ja klassiseen väripalettiin sekä valittuihin kimaltaviin yksityiskohtiin. Viime vuoden jouluilmeeseen voi kurkata täällä ja edellisen joulun tunnelmiin puolestaan tämän linkin takaa.

Joulun paras osuus on koittanut vasta välipäivinä. Sain järjestettyä muutaman lomapäivän ja olemme viettäneet tyttären kanssa meidän ikiomaa lomaa. Itse joulu hössötyksineen taitaa vielä mennä hieman yli tyttären ymmärryksen, mutta lomailu ja vapaus aikatauluista tekee myös hänelle hyvää. On ihana herätä aamulla ja katsoa tyttären kanssa aamuhämärässä lasten ohjelmia. Siinä viltin alla heräillään aamupalalle ja kohti päivän retkiä. Arkena aamut ovat kilpajuoksua kellon kanssa ja ennättämistä paikasta toiseen, joten tällainen rauhoittuminen tekee hyvää.

Aikatauluttomuus ja kunnon yöunet tekevät hyvää myös omalle luovuudelle ja innostukselle. Villasukkaillat kirjoja lukien tai Grownia katsoen lataavat ihanasti akkuja, etenkin jos glögimukillisen kylkeen saa piparkakun briejuuston, hunajat ja pähkinöiden kera. Muutaman päivän loman jälkeen ajatukset virtaavat aivan erilailla kuin ennen lomaa ja mieli on huomattavasti valoisampi.

Ehkä sitä joulua ei tarvitse paeta maailman ääriin, jos osaa rentoutua kotona. Sekin näyttää olevan taitolaji, jota täytyy vain harjoitella.

Unelmakodin aakkoset A-M

Pimeät illat vievät hieman intoa kuvaamisesta, mutta samaan aikaan on kiva haaveilla niitä ja näitä. Yksi ikihaaveista on oma kompakti kaupunkitalo. Tällä kertaa tiivistin omia haaveitani aakkosten muotoon, samaan henkeen kuin Glorian klassikko-palstalla. Muutama viikko sitten, sisustussisko Laura kokosi samaan tyyliin sisustusfilosofiansa aakkoset. Sen innoittamana päätin päivittää omat unelmakodin aakkoset tähän päivään. En tiedä toteutuuko haave talosta koskaan, mutta nämä aakkoset on tehty sen haaveen pohjalta. Omia kotihaaveitani olen päivittänyt myös Pinterestissä ja olen kerännyt omaan kansioon myös taloa koskeavia inspiraatiokuvia.


Arkkitehtuuri. Tässä vaiheessa kun oma talo on puhtaasti haaveiden tasolla, on helppo julistaa omia arkkitehtoonisia visioitaan. Arkkitehtuuri tarkoittaa minulle tässä yhteydessä hyvin suunniteltua kokonaisuutta, joka sopii tontilleen, on neliöitään suuremman oloinen ja palvelee käyttäjiään. Tredikkyyden sijaan unelmien koti on ajaton ja tämän toteuttamiseen vastaus on minusta juuri onnistuneessa arkkitehtuurissa.

Bertoia Diamond –tuoli. Tuolit ovat heikkouteni ja unelmakodissa olisi ehdottomasti paikka upealle Diamond-tuolille.

CLT on moderni tekniikka massiivipuutalon rakentamiseen. Puhdas sisäilma ja rakennustavan ekologisuus ovat meille tärkeitä asioita, mutta perinteisen hirsitalon sijaan modernimpi tyyli sopii paremmin kaupunkiympäristöön ja omaan tyyliin. Mielenkiinnolla seuraan mihin suuntaan puurakentaminen kehittyy ja millaisia ratkaisuja on tarjolla.

Danish. Tanskalaiset sen vain osaavat – tehdä tiloista selkeitä, moderneja, rennon viihtyisiä ja samaan aikaan vielä klassisia. En tiedä miten se tapahtuu, mutta toivon, että unelmakotini sisustukseen pystyisin ammentamaan tätä taitoa.

Ekologisuus. Rakentamisen kohdalla ei varsinaisesti voida puhua ekoteosta, mutta uutta rakentaessa voidaan tehdä ratkaisuja, joilla pienennetään asumisen hiilijalan jälkeä ja parannetaan kohteen energiatehokkuutta modernin talotekniikan avulla. Mielestäni jokaisen kannattaisi kuitenkin miettiä sitä, mitä oma asuminen kuluttaa ja millainen ekologinen kokonaisuus asumisesta tulee? Onko mikään asuminen ekologista, jos kummallekin työpaikalle tunnin automatka suuntaansa, entä millaiset neliöt ovat riittävät omalle perheelle? Unelmataloa pohtiessa haluaisin tehdä sellaisen kohteen, jossa myös seuraavan sukupolven on mahdollista asua ja näin ekologisuus on ajattomuutta ja päinvastoin.

Flos. Unelmakodissani olisi epäilemättä tilaa muutamalle Flosin valaisimelle. Flosin Atolo on jälleen noussut omalle haavelistalle ja sille olisi paikka jo nykyisen kodin ikkunalaudoilla.

Garden. Haikailen tasaisin väliajoin omaa pihaa ja puutarhaa. Näinpä kaunis piha, joka jatkaa talon oleskelualueita kesällä, on osa haaveiden kotia.

Hygge. Ei kotia ilman hyggen kaipuuta. Koti on aina elämistä varten ja täytyy sen olla viihtyisä kaikille asukkailleen. Unelmakodissa on tilaa leikeille ja elämiselle.

Ikkunalaudat. Unelmatalossa olisi paljon ikkunapintoja, ja kun haaveissa kaikki on mahdollista, olisi näkymä ikkunoista suojainen. Ei siis viiden metrin päässä oleva naapuritalo tai vilkkaasti liikennöity tie. Pinterest surfailun tuloksena olen alkanut haaveilemaan leveistä ikkunalaudoista, joihin voisi tehdä istuskelupaikan tai laskutilan vaikkapa sille Flosin Atololle.

Jacobsen ja Jensen. Tanskalaismestareiden tuoleilla, valaisimilla ja sisustustavaroilla on paikka kodissani tästä ikuisuuteen. Monen muun sisustajan lailla voin helposti kuvitella unelmakotiini Egg-tuolin tai kokovalkoiset seiskat ruokapöydän ympärille. Tuntuu, että tiettyjen suunnittelijoiden klassikot elävät nyt uutta kulta-aikaansa. Omalla kohdalla nämä ovat pitkäaikaisia haaveita ja toivottavasti sellaisia hankintoja, jotka todellakin seuraavat kodista toiseen.

Kodinhoitotila. Pienet, mutta arjen logistiikan kannalta ratkaisevat neliöt. Tällä hetkellä kodin siisteys ontuu juurikin pyykkihuoltoon ja pyykkien kuivattamiseen. Olen todennut, että koti pysyy siistimpänä jos, pyykkihuoltoa varten on oma tilansa.

Luonnonmateriaalit. Puuta, kiveä, pellavaa, villaa ja silkkiä. Aitoa sen pitää olla. Unelmakodissa olisi kauniit puulattiat ja vaikka marmoria alkaakin olla joka toisessa kodissa, haaveilen edelleen marmorilaatoista kylpyhuoneeseen.

Minimalismi. Oma tyyli on muuttunut vuosien varrella yksinkertaisemmaksi, mutta on vielä kaukana askeettisuudesta. Valkean Harmajan Suvi mainitsi taannoin sellaisen käsitteen kuin pehmeä minimalismi ja siinä on omaan korvaan riittävästi tulkinnan varaa. Unelmatalo olisi puitteiltaan selkeä ja yksityiskohtia olisi maltillisesti. Nämä postaukseen valitut kuvatkaan eivät täydellisesti kuvaa omaa sisustustyyliä, vaan heijastelevat enemmänkin melko eleettömiä puitteita, jotka unelmatalollani on.

Loput aakkosista pohdin viimeistään sitten, kun joululoman aika koittaa.

Kuvat – Dezeen, Fritz Hansen

Ihan tavallinen viikonloppu

Mä olen tehnyt koko syksyn melkoisen pitkiä työpäiviä tai oikeastaan työviikkoja. Taustalla on useampi haastava ja hyvin kiinnostava työprojekti, joissa olen saanut olla mukana. Hienoista projekteista ja niiden tuomista mahdollisuuksista huolimatta, vuorokaudessa on edelleen vain ja ainoastaan 24 tuntia. Kun sen jakaa parhaan taitonsa mukaan työlle, lapselle ja nukkumiseen, ei ihmeitä jää jäljelle. Nekin jäljelle jäävät tunnit kuluvat bussimatkoilla ruuhkaa katsellen tai taaperon kanssa nukkumattia odotellen. Senpä takia blogi on viettänyt syksyn hiljaiseloa ja valitettavasti myös sosiaaliset suhteet ovat jääneet hunningolle.



Silloin kun työkalenteri pullistelee ja päiviä venytetään yön puolelle, on helppo laiminlyödä omaa jaksamista, vapaa-aikaa ja kodinhoitoa. Työn ulkopuolella keskittyy vain selviytymään. Silloin tulee harvoin luotua mitään uutta ja niinpä kodin sarallakaan ei ole tapahtunut sen kummempia, eikä projektit täällä ole edenneet juuri lainkaan. Imuriin tarttuminen on ollut riittävä iltapuhde kahdeksan pintaan, joten neidin huoneen tapetointi on saanut odottaa vuoroaan.

Vapaa viikonloppu tuli siis tarpeeseen. On ollut ihana viettää rauhallista viikonloppua kotona ihan vain tavallisten juttujen parissa. Käydä puistossa, potkia palloa, rakentaa hiekkakakkuja, tehdä ruokaa ja rymsteerata kotia. Siistimpi koti näyttää tarvitsevan huomattavasti vähemmän freesausta sisustukseen kuin sotkuinen. Olen vakaasti sitä mieltä, että seuraava kotimme investointi on siivooja. Siistissä kodissa arki on huomattavasti helpompaa ja rennompaa, kun silmässä ei kaiherra vaatekasat tai pinnoille laskeutunut pölykerros.



Pidempien työputkien jälkeen olen todennut hyväksi ideaksi katkaista kiireen parilla hyvin rauhallisella viikonlopulla, jolloin ei tarvitse säntäillä paikasta toiseen vaan voi tehdä sellaisia asioita mitä huvittaa ja heräillä päiviin kaikessa rauhassa. Kiire jää nimittäin helposti päälle ja pian sitä huomaa jankkaavan samaa mollivoittoista virttänsä päivästä toiseen, joka taas heikentää työmotivaatiota ja toisaalta saa oman elämän näyttämään ankeammalta kuin se onkaan. Rauhoittuessa olen myös miettinyt niitä asioita ja ihmisiä, joista itse saan virtaa ja mitkä asiat elämässä puolestaan veroittavat jaksamista. Välillä on hyvä miettiä itsekkäästi sitä, mihin kaikkeen voimavaransa jakaa.

Niinpä tänäänkin on aloitettu aamu katsomalla viltin alla kainalokkain Viirua ja Pesosta, nuuhkittu syysilmaa, tehty yhdessä lounas ja nyt kuunnellaan hiljaisuudessa hurisevaa pyykkikonetta päiväunia odotelleen. Neiti tuli tänään kuvausassarikseni tarkkailemaan ruoanvalmistuspuuhia. Niin ne akut latautuu ja tuntuu, että on valmis tulevaan viikkoon.

Toivottavasti myös sinulla on hyvä viikko edessä ja viikonloppu on ollut rentouttava.

Mökkipihan havuistutukset

Viime syksynä katselin uuden rakennuksen ympäristöä ja mietin, että se kaipaa istutuksia ympärilleen. Kasveja, jotka maisemoisivat rakennuksen ympäristöön ja lisäisivät pihan viihtyisyyttä. Koska kyseessä on kesäkoti, emme ole kitkemässä tai kastelemassa kukkapenkkiä jatkuvasti. Helppohoitoisuus olisi siis valttia.

Istutuksen paikka on varsin aurinkoinen ja savinen maa tuo omat haasteensa yhtälöön. Uusien talojen pihalla olen ihastellut havuistutuksia ja hetken asiaa tutkittuani päätin toteuttaa sellaisen mökille. Ikivihreät havut sopivat hyvin metsäiselle tontille ja eivätkä vaadi jatkuvaa kunnostamista. Ajatuksena on, että havut saavat rauhassa levitä ja ottaa itselleen tilaa.

Valikoin istutukseen matalia havuja. Polun viereen istutin kolme pientä Danica pallotuijaa, joiden pitäisi olla melko hidaskasvuinen ja tiheä lajike. Istutuksen reunaan valitsin teräksen sinisen sinikatajan ja ryömivän sinilaakakatajan. Näiden pitäisi levitä ajan mittaan maanpeitekasvin tapaan ja kasvaa halkaisijaltaan noin metrin kokoiseksi.

Havujen väliin tein extempore hankinnan ja istutin penkkiin vaaleanpunaisen jaloangervon. Karkin vaaleanpunainen pörhelö oli niin herkullisen värinen, että päätin kokeilla, jos se menestyisi penkissä. Punaiseen taittaa myös maanpeitekasviksi ostetut maksaruohot. Heleän vaaleanpunaisesta, vihreistä ja sinertävistä havuista tulee mielestäni kaunis yhdistelmä.

Terassin toiselle puolelle hankin vielä kaksi laakakatajaa. Näiden ideana on myös suojata pudotusta terassilta ja ohjata kulkua terassille hieman keskemmälle. Laakakataja leviää nopeasti ja tämä on hieman korkeampi malli verrattuna viereisen penkin sinisiin versioihin. Koska istutushommat jäivät loppukesään, saimme osan taimista alennusmyynnistä ja senpä takia niissä on jo hiven ruskeaa pinnassa. Taimet olivat kuitenkin hyvässä kunnossa ja latvojen rusketukset ovat lähinnä esteettinen virhe.

Puutarha liikkeestä saimme istutusohjeeksi kaivaa taimille isot istutusaltaat saveen. Tässä olikin oman elämäni ”Suo, kuokka ja nainen” –hetki, kun vesisateessa kaivoin kuoppia kovaan savimaahan. Tämän jälkeen kyllä sauna kelpasi. Istutuskuoppiin sekoitettiin istutusmullaksi sekoitus seuraavista: Green Caren Rodo- ja ikivihreä multa, pihalle tuotua puutarhamulta ja hiekka. Istutus viimeisteltiin mustalla kuorikatteella. Kastelu puolesta huolehti Suomen kesä, mutta istutuksen lomassa kaadoin kasveille vettä ja tarvittaessa niitä on kasteltu noin kerran viikossa.

Aloittelevana puutarhurina jään seuraamaan kuinka havuille käy ja ennen talvea täytyy huolehtia taimien talvisuojauksesta.

Vuoden 2016 kooste ja lupaus tulevaan

Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia omaan arkeen, niinpä on hyvä katsastaa mennyttä vuotta. Vuoden aikana vauva on kasvanut taaperoksi ja vauvavuosi on vaihtunut lapsiperhearjeksi. Viikon päästä bebe aloittaa päiväkotiharjoitukset ja minä palaan hiljalleen päivätyöhön. Tuntuu, että viikot menevät huimaa vauhtia, eikä arjessa osaa pysähtyä hienojen asioiden äärelle. Mennyt vuosi on ollut täynnä iloa, rakkautta, onnea, uuden oppimista ja välillä hieman huolta tulevasta. Sitä se kai elämä pienen ihmisen vanhempana on. Blogi ei kata kaikkia osa-alueita elämästä ja tänä vuonna fokus on ollut sisustuksessa. Kun viettää päivät kotona on enemmän aikaa kodin laittamiseen ja toisaalta korjattavat asiat häiritsevät enemmän. Tähän maraton-postaukseen yhdistyy itse asiassa kaksi postausta, ensimmäinen osa katsastaa menneeseen ja lopussa tehdään lupauksia tulevaan. Katsastetaan mitä vuoden 2016 neljä vuodenaikaa on pitänyt sisällään.

Talvi

Vuosi alkoi vauvavuoden pohjakosketuksella ja sankalla ensilumella. Lyhyiksi torkuiksi muuttuneet yöunet ja kuukausien aikana karttunut univelka vei mielialan pohjille sekä sisustusinnon nolliin. Tilanne alkoi onneksi alkuvuodesta helpottamaan unikoulun avulla, vaikka yökukkumisia satunnaisesti senkin jälkeen on esiintynyt.

syyskuunkuudes_asetelma2

syyskuunkuudes_asetelma6

Talven aikana en aloittanut isompia projekteja kotona, vaan pohdin omaa sisustusfilosofiaa ja isompia linjoja sisustamiselle. Olohuoneeseen saatiin vihdoin uusi pöytä, Muuton Around, joka on tämän vuoden paras sisustushankinta. Se viimeistelee olohuoneen ja tuo jämäkkyyttä tilaan.

syyskuunkuudes_uusikamera_olympus_om_de1_3

Kevät

Kevätaurinko paljasti kotoa muutamia korjauskohtia. Vuoden aikana on tullut vietettyä ennätysmäärä aikaa keittiössä ja ruoanvalmistuksen parissa. Näinpä projektilistan kärkeen kiilasi keittiönvälitilan asennus. Samoihin aikoihin kotimme ainoa verhoton ikkuna sai Woodnotesin valkoiset paperinarurullaverhot. Nämä hankinnat viimeistelivät keittiön ja lisäsivät viihtyvyyttä tilassa.

syyskuunkuudes_woodnotes_verhot6

syyskuunkuudes_keittio_valitila_marmori2

P1010165syyskuunkuudes_keittio_valitila_marmori5

Tytön huone sai hempeitä värejä ja ensimmäistä kertaa pohdin millainen huoneesta lopulta tulee. Samoihin aikoihin päätin, että jatkan hoitovapaalla vielä kesän yli. Jälkikäteen tarkasteltuna tämä oli ehdottoman hyvä päätös. Alun kankeuden helpotettua syksy oli todella antoisa ja jokaisen kiristetyn sentin arvoinen. On ollut upea seurata pienen kasvamista ja tutustua tähän uuteen persoonaan, joka meillä asustaa. Utuisen vauvavuoden jälkeen oli myös aikaa miettiä omia suunnitelmia tulevaisuudella sekä miettiä mihin suuntaan itse haluaa kasvaa.

syyskuunkuudes_konmari_opit1-1-9

syyskuunkuudes_konmari_opit1-2

Pääsiäislomalla luettu Konmari herätti kirppiskärpäsen ja mietin uudestaan kodin säilytysratkaisuja. Jotenkin intuitiivisesti monet asiat olivat säilytyksen saralla kuosissaan ja kehutun opuksen suurin anti oli tavaroista luopumisen helppous. Loppukeväästä katsastettiin kohti kesää ja pohdittiin mökille rakennetun lisärakennuksen sisustusratkaisuja.

syyskuunkuudes_makuuhuone_hay1

syyskuunkuudes_kirena_makuuhuone

Kesä

syyskuunkuudes_pirkka_pionit1

syyskuunkuudes_PIRKKAPIONIT_2

Kesää vietettiin perheen kanssa lomaillen. Alkukesän auringosta nautiskeltiin tytön kanssa Helsingissä ja välillä poikettiin mökkirannalle aitan rakennukseen. Kesätunnelmaa kerrostalokotiin toivat kukat ja vaaleammat tekstiilit. Kesäisin tunnelma oli ehdottomasti kukkatapetin koristamassa makuuhuoneessa, jonka valitsin myös kotimme kodikkaimmaksi paikaksi.

syyskuunkuudes_makuuhuone_kukkatapetti
syyskuunkuudes_makuuhuone_silkkiverhot
syyskuunkuudes_makuuhuone2

Heinäkuussa tehtiin neidin ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin Itävaltaan Alpeille ja reissu ylitti kaikki odotukset. Heinäkuussa lomailtiin mökkirannoilla ja opittiin kuinka mökkilomassakin on haasteensa juuri kävelemään oppineen uteliaan tutkijan kanssa.

syyskuunkuudes_saimaa_holiday8

syyskuunkuudes_saimaa_holiday1

syyskuunkuudes_saimaa_holiday5

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Syksy

Elokuussa alkoivat viimeiset kuukaudet kotona tytön kanssa. Alkuun ilmassa oli mökkihöperyyden merkkejä, kun arjen kuviot olivat kesän aikana muuttuneet merkittävästi ja reipas tyttö kaipasi enemmän aktiviteetteja. Ilman järkevää puuhaa kaapit tyhjentyi ennätysajassa ja kirjahyllyn pokkarit lensivät kaaressa halki olohuoneen. Mukavuusalueen ulkopuolella käynti oli paras oppi. Kun omat ystävät palasivat töihin äitiyslomiltaan, oli pakko lähteä liikkeelle, keksiä tekemistä tytölle, mennä mukaan perhekerhoihin ja minglaamaan hiekkalaatikon laidalla. Etsiä omanlaista seuraa kummallekin meistä ja samalla aktiviteetteja tytölle. Lopulta meillä oli antoisa syksy ja olen tavannut hurjasti uusi ihmisiä, jopa ystävystynyt osan kanssa.

Sisustuspuolella syksy on tapahtumien luvattua aikaa. Tapasin tapahtumien lomassa paljon muita sisustusbloggaajia ja muita alan intoilijoita. Omassa kodissa rullasin kalusteiden järjestystä ja sparrailin ideoita minulle niin tärkeäksi muodostuneessa sisustusryhmässä, joka kokoaa yhteen joukon sisustuksesta innostuneita ammattilaisia ja harrastajia. Loppusyksystä eteisen seinä sai tummansinisen värin ja kotiin tuli muutoinkin häivähdys tummempia sävyjä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uusi vuosi uusin kujein

Oheinen kooste yhdistää sisustamista ja arjen elämää. Se onkin se ohjenuora, jolla pyrin blogin kanssa jatkamaan tänäkin vuona. Elämää on kuitenkin blogin ulkopuolella ja kaikki tässä kuvattu on vain pintaraapaisu meidän arjesta. Jos eläisin vain omassa turvallisessa kuplassani, voisin tällaisen vuoden jälkeen todeta olevani onnellisempi kuin koskaan. Ne asiat, joista olen haaveillut ovat toteutuneet ja elämä näyttää sellaiselta kuin olen toivonut. En voi toivoa tulevalta muuta kuin sen, että nämä hyvät asiat ja päivät säilyisivät myös tulevaisuudessa. Olisi kuitenkin naiivia väittää, että omassa kuplassa eläessä maailman meno ei huolestuttaisi. Huolestuttaa se. Enemmän kuin koskaan, etenkin tuon pienen tytön takia. Nyt jos koskaan on tärkeää, että saa elää turvallista ja omien arvojen mukaista elämää, kasvattaa rauhassa tulevaa sukupolvea ja antaa heille vähintään yhtä hyvän maailman kuin se missä me olemme aikanaan saaneet kasvaa. Suurille maailmaa mullistaville asioille pienen ihmisen on vaikea tehdä mitään, mutta jokainen voi olla omassa elämässään hyväntekijä.

Syyskuun kuudes joulutunnelmointi

Syyskuun kuudes tonttu Gugguu

syyskuunkuudes_facebook_joulu

Myönnän kuitenkin, että oma positiivinen asenne on saanut viime vuoden aikana useamman kolauksen ja välillä on tehnyt mieli silmät sulkea uutisvirralta viikoiksi. Tuntuu, kuin maailman pöyristyttävät tapahtumat eivät olisi tarpeeksi, vaan media osaltaan mässäilee onnettomuuksilla, kohulla ja kaaoksella. Mulle on tullut mitta täyteen tuomiopäivän puheeseen ja olen päättänyt tehdä jotain asialle omalla kohdallani. Sanotaan, että kaikki hyvä tulee aikanaan takaisin. Näinpä mä olen päättänyt keskittyä kaaoksen ohella hyvää ja tehdä osani kyynisyyttä vastaan.

Mitä se konkretiassa tarkoittaa? Ensimmäinen asia on uudenvuoden lupaus. Vatsalihasten treenaamisen sijaan, treenaan päätäni. Otan joka päivä 5 minuuttia aikaa rauhoittumiseen omien ajatusten ääreen ja mietin, mitä hyvää tässä päivässä on, mitä toivon itselleni ja mitä hyvää toivon läheiselleni, entä mitä hyvää toivon jollekin vieraalle? Jotta asia ei jää vain ajatuksen tasolle, kiinnitän huomiota siihen, että teen hyviä asioita myös omassa arjessa. Kerään vaikkapa lapselta pieneksi jääneet vaatteet, jollekin niitä tarvitsevalle, kännykän räpläämisen sijaan höpötän bussissa eläkeläisrouvien kanssa, lahjoitan ruokakassin sille, jonka tili on tyhjä ja laitan mukaan hyvän kirjan tai kerään harrastusvälineet sellaiselle nuorelle, joka haluaa aloittaa uuden harrastuksen.

Jokaisella on mahdollisuus olla oman elämänsä Brother Christmas, nykypäivänä kanavia on monia ja mikä tärkeintä avaamalla silmät voi auttaa jokapäiväisessä elämässä. Hyvillä käytöstavoilla pääsee jo pitkälle, jos haluaa pelastaa jonkun päivän. Töissä yritän nähdä hyvän ennen pahaa ja kaikessa yritän muistaa rakentaa sopua sekä löytää ratkaisuja. Suosin säälittää suomalaisia ostoksia tehdessä. Lyhyen some-viestin sijaan soitan ystävälle. Tuppaan itseni vaunulenkille, kun ystäväni kaipaa tauon lapsen hoidosta. Kotona rajoitan kännykän käyttöä ja pyhitän illat perheen kanssa yhdessäoloon. Mun some-keskustelut tai sähköpostit eivät saa olla pois ajasta lapsen kanssa. Ennen kaikkia yritän olla huolehtimasta asioista, joihin en voi vaikuttaa.

Minä uskon, että olemalla hyvä ja huomioimalla muut, voi parhaiten taistella kyynisyyttä vastaan ja mä olen ihan varma, että hyvä kiertää. Pavekin sen jo sanoi ”Se kuka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa.”

Tätä positiivisen ajattelun voimaa ja tahtoa tehdä hyvää, tuntuu olevan liikkeellä just nyt. Samaan aikaan kun luonnostelin omaa postaustani, Kerttu julkaisi oheisen postauksen, jossa ajatus on viety jo konkretiaan ja jatketaan hyvää työtä ennestää tutun kohteen parissa. Samoilla linjoilla on myös Inspired by Loven Sanna. Tehdään tästä vuodesta hyvä.

Nyt kurvipallo juuri sinulle, mitä sinä aiot tehdä tänä vuona ollaksesi paras mahdollinen versio itsestäsi? Ei tarvitse vastata, jos ujostuttaa, mutta mieti asiaa edes hetki.