9 kuukautta rantapallon kasvattelua – lessons learned

Yhdeksän kuukauden vatsan kasvattelu alkaa olla loppusuoralla. Näiden kuukausien aikana sitä on oppinut yhtä, jos toista ihmisluonnosta ja sen kummallisuudesta. Luulen, että muutaman viikon päästä nämä kaikki kuulostavat sen verran mitättömiltä asioilta, että päätin kirjoittaa nämä nyt ylös. Toki jokainen kokee raskauden omalla tavallaan, mutta tässä lista asioista, joita olen itse oppinut ja havainnut ympäristössä. Tässä postauksessa fokus on ehkä enemmänkin siinä, millaista tukea ja huomioita odottava äiti saa ulkopuolelta – kokemukset ovat toki yksilöllisiä ja tämähän on vain minun näkemykseni asiasta.

Koska kaikki tämä on valmistautumista tulevaan, valitsin myös kuviksi konkreettisia palasia tästä valmistautumisesta hankintapuolelta. Joku näppärä saattaa näiden perusteella ehkäpä keksiä tulokkaan uumoillun sukupuolen, joka ei varsinaisesti ole ollut lähipiirissä mikään valtionsalaisuus.

syyskuunkuudes pioni vauva
Odottavan aika on pitkä

Tämä kävi konkreettiseksi heti sen jälkeen, kun ensimmäiset raskausoireet ilmenivät ja testi näytti positiivista. 40 viikkoa tuntui sietämättömän pitkältä ajalta ja vilkkaan mielikuvituksen avulla pystyi helposti kuvittelemaan mitä kaikkea voisi vielä tapahtua. Mitä jos tulee keskenmeno? Entä jos vauvalla ei ole kaikki hyvin? Raskauden alkupuolella viikot tuntui matelevan ja infernaalinen väsymys ei helpottanut yhtään asiaa – talvi tuntui todella pitkältä ja synkältä. Keskiraskaudessa viikot suorastaan vilisi silmistä ja välillä koko asia unohtui. Tuntuu kuin hetki sitten olisit ollut rakenneultrassa ja nyt oletkin jo äitiyslomalla. Ja jälleen kerran kuukauden matka laskettuun aikaan tuntuu niin kovin pitkältä.

Voisiko Vauva.fi –foorumille laittaa jonkun raskauslukon?

Silloin, kun odottavan aika käy pitkäksi, löytää itsensä helposti Googlailemasta niin oireita kuin oireettomuutta. Ja tämän aiheen tiimoilta kaikki tiet tuntuvat viemään Vauva.fi –keskustelufoorumille. Tässä vaiheessa neuvoni lyhyesti, lopeta, älä lue riviäkään pidemmälle. Keskusteluja seuratessa ei kasvoille leviä hehkuva hymy vaan huoli. Avioerot, keskenmenot, kohdunulkoiset raskaudet, raskausmyrkytykset, kauhusynnytykset ja kohtukuolemat tuntuvat näissä keskusteluissa olevan kovin yleistä peruskauraa ja tapa, jolla näitä vakavia asioita käsitellään vie herkemmältä yöunet. Itse en potenut alkuraskauden pahoinvointia ja hetken näitä palstoja luettuani, otin tämän merkkinä enteilevästä keskenmenosta. Tämä ei ollut ainoa kerta, jolloin mielessäni povasin melkoisen heikkoa kohtaloa vauvalle. Oman mielenrauhan takia suosittelen jättämään nämä trollaukset omaan rauhaansa ja kääntymään aina ammattilaisten puoleen – tässä asiassa, kun ei taida olla tyhmiä kysymyksiä.

syyskuunkuudes vauvanpinkki
syyskuunkuudes vauvanvaatteet

Vertaistuki – ystävät kalliit

Ammattilaisten lisäksi ystävät ovat olleet korvaamaton apu ja kanava tuulettaa ajatuksia. Olen onnekas, että ystäväpiiriin siunautuu iso joukko esikoisia tämän vuoden aikana, näinpä vertaistukea on ollut tarjolla yllin kyllin. Samassa veneessä kun ollaan, on helppoa jakaa huolet ja murheet, puhua niistä asioista, joista muuten olisi hiljaa. Muutoinkin ystäväpiirissä on joukko järkeviä ja empaattisia ihmisiä, joiden kanssa on nähty monenlaista. Ystävien kanssa on helppo puhua myös niistä negatiivisista asioista, joita raskauteen ja äitiyteen liittyy, niistä kun ei muutoin julkisesti puhuta.

On ollut hetkiä jolloin, olen kuvitellut sekoavani, nukahtavani pystyyn, uupuvan ja paisuvan yli äyräiden kuin pullataikina. Hetkiä milloin olen 100 % varma, että minusta tulee koko universumin surkein äiti. Oma puoliso ja vanhemmat, seuraavat tilannetta aivan liian läheltä ja välillä näitä tilanteita on helpompi käydä lävitse sellaisen kanssa, joka on hieman etäämmällä omasta arjesta ja elää samaa elämänvaihetta. Kun keittää yli, hyvä ystävä pystyy rauhoittamaan tilanteen parilla lauseella. Nyt ymmärrän myös sen, kuinka hiljainen tieto äitiyteen liittyen kulkee äidiltä toiselle. Tämän kokemuksen jälkeen on helppo tarjota melko mutkattomasti apua myös toiselle.

Kiitos, hormonit tästä vuoristoradasta

PMS-oikuttelut kalpenevat siinä, kun raskaana olevan mielialat vaihtelevat laidasta toiseen ja samassa vuoristoradassa kyytiä saa etenkin tuleva isä. Joku paperille kirjoitettu vastuuvapaussopimus voisi olla paikallaan. Luojan kiitos aviomieheni on erittäin kärsivällistä sorttia ja ei ole menettänyt hermojaan, vaikka rouvalta tahtoo välillä karata kaikki muumit laaksosta. Elämä viime kuukausina onkin ollut varsin sopuisaa. Ei ole oikeasti liioiteltua väittää, että tuleva äiti voi itkeä ja nauraa saman lauseen aikana, isukki saa kauhun, tragedian ja komedian yhdellä lipulla.

Lämpimästi suosittelen pitämään huolta verensokereista ja varaamaan terveellisiä välipaloja niin kotiin kuin töihin. Tällä pienellä kriisinhallintakeinolla pidetään turhat kuohahdukset kurissa. Töissä kollegat tottuivatkin hyvin jo siihen, että lounasaikaan ei varata palavereita ellei vallan itsetuhoiseksi heittäydytä. Kotona puolestaan meiltä löytyy aina jotain pientä järsittävää, jolla sokerit pidetään ojennuksessa ja rouvan hymykuopat hengissä.

Samaan aikaan, kun impulsiivisuus ja herkkyys kasvoivat, huomasin että minusta tuli raskauden myötä entistä suoraviivaisempi. Halki poikki pinoon –meininki korostuu kaikessa tekemisessä, jahkailu ja siunailu ärsyttävät, samalla asiat tulee sanottua entistä suorempaan. Tästä olen saanut kiitosta, mutta valitettavasti tämä virtahepoäiti on saattanut ajella vuoristoradassa myös jonkun varpaille.

syyskuunkuudes vauva pupu

syyskuunkuudes vauvanmekot2

Kaikilla on mielipide siitä miltä näytät

”Sinähän aivan hehkut raskautta”, ”Voi kun, olet väsyneen näkönen”, ”Tuo vatsa on niin hurmaava”, ”Koska sä poksahdat?” ”Miten sä olet noin kalpea”. Keskiverto nainen on tottunut saamaan kommentteja ulkonäköönsä korkeintaan kampaamossa käynnin jälkeen ja silloinkin, jos on tehnyt jotain todella radikaalia kuontalolleen. Sen jälkeen, kun yleisölle on käynyt ilmi, ettei pyöristynyt pullavatsa olekaan joulukilojen tuotos, saat pyytämättä kuulla ulkonäköösi liittyviä kommentteja suunnasta ja toisesta. Tämä on outoa ja oman kokemukseni mukaan raskaus on aivan liian lyhyt aika siihen, että tähän tottuisi. Toisille raskaana oleva nainen on ihastus toisille kauhistus – näiden välissä neutraalit äänet jäävät vähemmistöön, sillä yleensä juuri ne ääripään äimistelijät avaavat suunsa. Saatat myös huomata olevasi tilanteessa, jossa keskustelukumppani puhuu vatsallesi ja voit ystävällisesti ohjeistaa silmiesi olevan useamman kymmenen senttiä korkeammalla. Yleensä ne kaikista tökeröimmät kommentit tulevat tuntemattomilta. Samaan aikaan kun saat pyytämättä kommentteja ulkonäköösi liittyen, olet itse hieman pyörällä siitä mitä kehossa ylipäätään tapahtuu, sweet.

Kyllä vain, he haluavat taputella sitä

Siinä missä ihmiset laukovat suustaan mitä sylki suuhun tuo, tulevat he myös taputtelemaan vatsaa. Kenellekään ei varmasti tule mieleen mennä hipelöimään melkein vieraan ihmisen vatsalihaksia, mutta tuo vatsan taputtelu tuntuu olevan yleisesti sallittua. Etenkin töissä ollessa en halunnut liioin esitellä vatsaani vaan keskittyä töihin. Tämä yllätti minutkin, koska etukäteen olin kuvitellut pukevani töihin hyvin istuvia vaatteita ja antaa vatsan näkyä. Lopulta halusinkin pitää vatsan enemmänkin omana juttunani, jättää tiukat raitapaidat kotikäyttöön ja valita toimistojakun alle jotain väljempää. Luonteeltani olen varsin avoin ja en uskonut, kuinka tungettelevaksi kokisin kaikki ulkopuolisten vatsan taputtelut. Tutuille olen toki yrittänyt aina paikantaa potkuja ja liikkeitä, mutta vieraammat olen halunnnut pitää kädenmitan päässä vatsasta.

Kokemusten vaihtamista

Vaikka av-mammat, vatsantaputtelijat ja extempore-kommentoijat saattavat nostaa kylmät väreet pintaan ja menettämään toivon koko ihmiskuntaa kohtaan, kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Siinä missä osa kunnostautuu tölvimällä, toinen puoli yllättää kertomalla omia kokemuksiaan, myötäelämällä ja kannustamalla. Etäisenä pitämäsi työkaveri saattaa yllättää sinut kannustavalla puheella siitä, kuinka on yhdistänyt perheen ja työn, tai tarjoamalla apuaan juuri silloin kun kamelinselkä meinaa taittua. Kokemuksilla tarkoitan sellaista aitoa myötäelämistä ja hiljaisen tiedon välittämistä, en niitä tarinoita kuinka lapsi on puskettu maailmaan henkihieverissä ilman kivunlievitystä.

syyskuunkuudes vauvanmekot2

syyskuunkuudes vauvanvaatteet2

Lapsia ei tehdä, ne saadaan

Asia mitä en tule sanomaan lapsettomille tuttavilleni on, että lapsia tehdään ja tiedustella, koska he aikovat pyöräyttää maailmaan oman nyyttinsä. Jo ennen suunnitelmia perheenperustamisesta omat verenpaineet nousivat lapsiuteluista ja päättömistä kommenteista lapsien tekemisestä. Nyt, kun aihe on ollut tapetilla olen keskustellut aiheesta monen kanssa ja kuullut monenlaisia tarinoita – ei niitä lapsia tehdä, ne saadaan. Muutama kyynel on vuodatttu näiden asioiden äärellä, syystäkin. Joskus tämä voi viedä aikaa ja sisältää monta eri vaihetta. Lapsien saaminen ei ole itsestään selvää, niinpä melkoisen varovaisesti puhun asiasta ja en mielelläni tiedustele kenenkään perhesuunnitelmista. En myöskään aio sanoa lasta odottavalle pariskunnalle, että onhan tätä jo odoteltu – kukaan ulkopuolinen ei voi puhua odottelusta, jos lapsi on ollut vanhempien toiveena jo pidemmän aikaa. Kukaan muu ei ole odotellut lasta enemmän kuin tämän vanhemmat.


Niin kovin rakas, vaikka vielä tuntematon

Vaikka raskauteen on kuulunut monenlaisia tunteita ja matka on ollut melkoinen vuoristorata, yksi asia on jo tässä vaiheessa varma – tämä tuntematon tulokas on jo nyt ottanut paikkansa meidän sydämessä. Tiukasti potkivasta pienokaisesta on tullut todella rakas ja millään ei malttaisi odottaa päivää, jolloin hän saapuu maailmaan. Lapseen suhtautuu jo nyt melkoisen suojelevasti ja jotenkin sitä huomaamatta rakentelee kotia sekä elämäänsä pienokaista varten. Se onkin sitten elämän mittainen projekti.

syyskuunkuudes vauva pioni

Olipas vuodatus, mutta sellaista tämä tuleva äiti on kerännyt reppuunsa tämän esikoisen kanssa. Tarinaa aiheesta piisaa varmasti jatkossakin, jos se vain lukijoita kiinnostaa.

Kun teemana on äitiys, seuraavan lauseen kirjoittaminen suorastaan pelottaa. Osallistukaa toki keskusteluun ja kertokaa kuinka te olette kokeneet nämä asiat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *