Yksinkertainen hytteliv

Lomalla on aikaa asioihin, joita ei arjessaan tavallisesti tee. Pitkiin aamukahveihin, iltapäiväkävelyihin, souturetkiin ja päiväuniin. Eräänä päivänä päiväunilta herätessä ja kainalossa nukkuvan tyttären heräämistä odotellessa katselin ympärilleni. Mietin, kuinka pieni rantamökkimme on tuonut omiin lomiini kaivattua rauhaa.

Meille oma rantamökki tarkoittaa etenkin omaa tilaa meidän perheelle. Pienellä omalla tilalla on ollut suuri merkitys koko mökkikunnan viihtyvyyteen. Pienen tilan tuoman rauhan myötä olen pohtinut suomalaisten mökkimessujen esittelemiä täysin varusteltuja omakotitaloja ja toisaalta norjalaisia hyttejä, pieniä muutaman kymmenen neliön mökkejä luonnon rauhassa. Mitä tarvitaan rentoutumiseen, omaa huvilaa vai riittääkö pienempi oma tila luonnon helmassa? Voisiko tässäkin toimia ajatus ”less is more”?

Oma tila mökkirannalla tarkoittaa omaa rauhaa, mutta myös tilaa, josta on saanut tehdä oman näköisensä. Miltä se oma tila sitten näyttää? Luonnolliselta, rauhalliselta, väripaletiltaan niukalta. Tämä paikka on rauhoittumista varten ja järvimaiseman huomaan olen kaivannut vaaleaa puuta ja klassista valkoista. Luonnonmateriaaleja, lämmittäviä taljoja ja villavilttejä, joille ei tosin ole ollut juuri käyttöä tänä suvena. Pidän kontrasteista, mutta olen varonut tuomasta tilaan vaalean puun kanssa riiteleviä värejä. Puu tummuu ajan mittaan, joten nautitaan nyt kaikesta vaaleudesta.

Ekstroverttikin tarvitsee kerran vuodessa pari päivää, jolloin voi vain olla omissa mietteissään. Loman alussa huomaan sen, että en jaksa vastailla kysymyksiin, hermostun melusta ja silmiä kaihertaa rikkaruohot, lattialle tiputetut vaatteet tai rutussa olevat matot. Tämä selittäneen myöskin sitä, miksi haluan vapaa-ajankodin olevan visuaaliselta maailmaltaan hyvin selkeä. Vähän yksityiskohtia ja niukalti värejä. Luonto antaa minulle riittävästi virikkeitä, enkä tarvitse niitä sisustukselta. Väreillä revitellään kotona syksyn tullen.

Ennen lapsiperhe-elämän tuomaa vilinää osasin nauttia mökkielämän tarjoamisesta pysähtymisestä perusasioiden äärelle. Astioiden kilinä tiskatessa tai veden pumppaus ei juuri stressannut. Sadepäivänä otettiin kirja käteen ja laitettiin kynttilät tunnelmallisesti palamaan. Nykyisin tuntuu, että kaikki mökkipäivät menevät näitä perusasioita organisoiden ja välillä tulee ikävä astianpesukonetta tai kauniita kertakäyttöastioita.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että pysähtyminen ja arjen yksinkertaistaminen kerran vuodessa tekee hyvää. Sadepäivät pistävät miettimään omaa energian ja resurssien kulutusta laajemmassa mittakaavassa, koska ilman aurinkoa ei aurinkopaneelit kerää virtaa jääkaappiin, valoihin tai televisioon. Konkreettisemmin tulee myös mietittyä sitä mitä kemikaaleja luontoon pääsee likavesien mukana ja muutoinkin suihkulla läträilyn sijaan virkistystä tarjoaa pulahdus järveen. Kun roskis on ajomatkan päättää, syntyy jätteitäkin vähemmän kuin kaupungissa. Se, ettei saa kaikkea valmiina sormia napauttamalla tekee varmasti hyvää.

Pidetään mökkirannan yksinkertaiset opit ja rauha mielessä myös kotiinpalatessa.

Sisustajan vinkit Savonlinnaan matkaaville

Pienellä sisustusbloggaaja porukalla olemme Tämän kertaisen blogihaasteen laittoi liikkeelle Visu Silvan –blogin Suvi ja teemana oli matkailijan sisustusvinkit. Kanssabloggaajien postauksia katsellessa on helppoa herätellä kotimaan matkakuume sen verran hienolta näyttävät kohteet ympäri Suomen.

Lomalla sattuu ja tapahtuu. Nämä kuvat on napsittu lainakameralla haparoiden. Oman kameran akku, kun tyhjentyi loman ensi metreillä ja laturi on kotona. Sen siitä saa, kun pakkaa ensin lapsen tavarat uimarenkaista nuken kenkiin ja sitten vasta omat tavaransa.

Sehän ei kuitenkaan estä minua kirjoittelemasta vinkkejäni Etelä-Savossa Savonlinnassa matkaaville – vinkit eivät kata ainoastaan puoteja, vaan myös ruokaa ja elämyksiä. Tästä alueesta saa parhaiten irti silloin, kun itse kaupungin keskustasta malttaa lähteä hieman sivummalle ja tutustua upeaan järvialueeseen.

Sisustusostokset

Savonlinnassa sisustaja tekee parhaat löydöt Olavinlinnan kupeesta Linnankadulta Putkasta, josta löytyy myös Punkaliven showroom. Putka on nimensä mukaisesti vanha putka ja vanhan puutalon tunnelmallisissa puitteisssa on ollut kesäisin näyttelyitä ja sesonkiputiikkeja. Tämän kesän asukkaita ovat Punkalive ja Ivana Helsinki – kokonaisuus on kesäisen raikas.

Punkaliven tuotteet ja pelkistetty muotoilu ammentavat inspiraationsa Punkaharjun luonnosta – jylhistä metsistä ja harjumaisemaa pilkkovista kirkkaista vesistä. Monesti maakuntien puunikkarit ovat tulleet tutuksi hyvin perinteisestä ja maalaisromanttisesta tyylistä, joten Punkalive on virkistävä poikkeus – kalusteiden valmistuksessa hyödynnetty viilutekniikka tekee kalusteiden pinnasta elävän ja selkeät muodot sopivat hyvin moderniin kaupunkikotiinkin. Meidänkin Ruuhi-modulin on epäilty olevan tanskalaista designiä. Ruuhi-modulin lisäksi rantamökissä on pari Kaiku-peiliä.

Linnankadulta löytyy pieniä tekstiilitaiteilijoiden putiikkeja, josta voi tehdä vaikkapa pieniä tulijaisostoksia. Putkaa vastapäätä on RunoDesign, joka on Savonlinnalaisen Mervi Pesosen tekstiiliyritys. Linnankadun työhuoneelta ja myymälästä löytyy moderneja sisustustekstiilejä ja laukkuja.

Tunnelmallisessa Saima talossa on puolestaan pieni sisustus- ja lahjatavaraputiikki, jossa myydään piensisutustavaroita ja suomalaisia tekstiilejä mm. Lapuan Kankureiden tekstiilejä. Putiikin yläkerrassa sisustaja voi puolestaan käydä kahvilla tai lounaalla Saima kahvilassa, samalla voi nautiskella vanhan puutalon idyllisestä miljööstä tai suojaisesta sisäpihan puutarhasta. Löytyypä talon ylläkerroksista myös muutama hotellihuone.

Punkalive – showroom, Linnankatu 9, avoinna 19.8.2018 asti.
Saima talo – kauppa, kahvila ja hotelli, Linnankatu 11
Runo Design, Linnankatu 10

Muotia

Ivana Helsingin Pop-Up on löytänyt kesäkodin Putkasta samasta tilasta kuin Punkalive. Somassa puodissa oli esillä kesäisiä mekkoja, neuleita ja asusteita. Tällä kertaa omaan vaatekaappiin keräsin ainoastaan lisää haaveita – valkoinen merihenkinen pitsimekko sekä kullan ja beigen sävyissä hohtava paljettimekko päätyivät omalle vaatehaavelistalle. Tyttärelle sen sijaan löysin alerekistä mekon syksyksi ja soman vaaleanpunaisen laukun nukenvaatteiden jemmaukseen.




Muodin osalta Savonlinnan valikoima on perinteisen pikkukaupungin tasoa, mutta virkistävänä poikkeuksena joukosta erottuu Muotikuu ja jokunen kausiliike. Helsingissä on eksy kyseiseen putiikkiin kovin usein ja tuntuu, että Savonlinnan valikoima on kesäisin hivenen modernimpi. Täältä olen ostanut lukuisia juhlamekkoja ja työvaatteita.

Ympäri vuoden palvelevan tyylikkään Muotikuun putiikin vieressä on kesäisin Outlet-myymälä. Täytyy sanoa, että tämän vuoden valikoima Outlet-myymälässä oli kattavampi kuin aikaisempina vuosina. Toimistoballerinoja Outlet-putiikissa oli tarjolla reilulla viidellä kympillä ja kaupunkiin sopiva laadukas kevytuntuvatakki oli satasen hintaluokkaa.. Ihania neuleita, upeita juhlamekkoja ja perusmuotista eroavia toimistovaatteita löytyy myös rekkikaupalla, kunhan malttaa katsoa rekit huolellisesti läpi ja etsii hajakokojen lomasta omat löydöt.

Ivana Helsinki, Pop-up, Linnankatu 9
Muotikuu, Olavinkatu 41

Ruoka ja elämykset

Parhaat ruokapaikat löytyvät Savonlinnan keskustan ulkopuolelta. Omia suosikkejani ovat Hotelli Punkaharju ja mökkirannan lähiresortti Järvisydän. Hotelli Punkaharjussa aika tuntuu pysähtyneet johonkin viime vuosituhannen alkuun, ravintolasali on kokenut huiman muutoksen Saimi Hoyerin käsissä ja tämä ympäristö tarjoaa inspiraatiota klassisen-modernille sisustajalle. Foodieta puolestaan hemmotellaan erinomaisella menulla ja harjumaisema on ainutlaatuinen – tällaisia kokonaisuuksia ei satu joka niemen nokkaan.


Tyyliltään täysin erilainen Järvisydän vie mielikuvitusmatkalle historialliseen kestikievariin. Täällä jos missä saa ihmetellä täysin erilaista interiööriä kuin sisustusblogeissa yleensä nähdään. Tummanpuhuva sisustus on tehty huolella ja historiaa on kunnioitettu jokaisessa pienessä yksityiskohdassa, joita tutkiessa menee tovi. Ravintolat sokkeloiset sopukat olivat erityisen kiinnostavia pienen matkaajan mielestä.




Eikä ruoassakaan ollut moitetta, en tiedä tarjottiinko parsarisottoa kievarissa jo vuosisatoja sitten, mutta omalla lautasella se maistui erinomaisesti – taisi neljännes annoksesta kadota pienen foodien lautaselle.

Niin Järvisydän kuin Hotelli Punkaharju, ovat kohteita, joihin haluaisin joskus tulla syksyllä rauhoittavalle viikonloppureissulle.

Hotelli Punkaharju – Punkaharjun Harjutie 596
Järvisydän– Porosalmentie 313

Moni piipahtaa Savonlinnassa kesäisin vain yhden illan verran Oopperassa, mutta oli reissu miten lyhyt tahansa suosittelen lämpimästi hakeutumaan vesille tavalla tai toiselle. Savonlinnaa ympäröivät järvet ovat kaupungin ja koko alueen parasta antia. Helpoiten laivan kyytiin pääsee kauppatorin kupeesta satamasta.

Ihanan aurinkoisia kesäpäiviä!

Turrena resortissa

Kun reissaa harvakseltaan, kerran pari vuodessa, saattavat odotukset matkojen suhteen paisua saavuttamattomiksi. Rantalomailijana olen aivan onneton. Olen aikuisiällä tehnyt ensimmäiset matkat Euroopan lomarannoille ja lähes joka reissun jälkeen käteen on jäänyt ihmetys matkan annista. Mitä täällä rannalla tehdään, maksavatko ihmiset todellakin siitä, että voivat maata rantatuolissa altaan laidalla, miten täällä voi olla näin sotkuista? Ehkä olen vain eksynyt väärille rannoille. Tähän saakka olen kaivannut lomiltani seikkailuja uusiin kaupunkeihin, tutustumista alueen historiaan, ostoksia putiikeissa, kapuamista vuorille ja uimaretkiä puhtaisiin vesiin sekä pitkiä ravintolaillallisia. Kun kahden aikuisen matkaan liittyy kohtalaisen energinen taapero oman loma-agendansa kanssa, saa äitikin miettiä lomareissun funktion uudestaan. Nyt lomalla levätään ja ollaan yhdessä kaikessa rauhassa tai niin rauhassa kuin taaperon kanssa voi olla. Vielä viime kesänä kapusimme beibe rinkassa Alppien rinteitä, nyt täytyi etsiä uudenlainen vaihtoehto, joka palvelee jokaisen perheenjäsenen tarpeita.


Nyt Kroatiaan lähtiessä asetelma oli huomattavasti selkeämpi kuin aikaisemmilla kesälomilla Helsinki-Vantaalle rynnistäessä. Ei to do-listoja, ravintolavarauksia tai tuntien taustatyötä Tripadvisorin ja Googlen äärellä. Sen sijaan haussa oli lepoa, aurinkoa, kirkkaita merivesiä, ruokaa ja etenkin yhdessä oloa koko perheelle mahdollisimman helpossa paketissa. Omatoimimatkailun sijaan helppo paketti löytyi lopulta Tjäreborgilta, jonka kautta varasimme Splitistä tasokkaan majoituksen Le Meridien Havista.

Siinä missä ennen olen kiertänyt kansainvälisten ketjujen resortit kaukaa, palveli konsepti meitä nyt todella hyvin. Lyhyen reilun parin tunnin lentomatkan päässä meitä odotti tilava ja laadukas hotellihuone, jossa on kaikki palvelut äärellä. Hotellia valitessa kiinnitän huomiota huoneiden sisustukseen ja ympäristön suunnitteluun. Omaa silmää miellyttävä ympäristö auttaa rentoutumaan. Jos hotellihuoneen Gantia henkivä sisustus oli hivenen pömpöösi, niin resortin lähiaikoina remontoidut ravintolat yllättivät modernilla ja raikkaalla ilmeellä.

Uimaranta oli hissimatkan päässä ja rannassa seepiapuiden katveessa odotti rantatuoli pyyhkeineen. Helpottaa huomattavasti, ettei tarvitse lähteä kantamaan pyyhkeitä, ranta-alustoja ja auringonsuojia lähimmälle rannalle huomatakseen, että jollakin seurueen jäsenellä on vessahätä. Alueelle oli juuri valmistumassa uusi rantaklubi, jossa rantatuolit oli aseteltu kaislavarjojen alle hivenen väljemmin kuin hotellin edustalla ja ravintolassa tarjoiltiin street kitchen henkisiä annoksia. Resortin koko ravintolatarjonta oli muutoinkin iloinen yllätys meille. Runsas aamiais-buffet täytti vaativimmankin herkkusuun vatsan ja tarjosi hyvän startin päivään. Meitä oli etukäteen varoiteltu kroatialaisesta ruoasta ja ravintoloiden tarjonta yllätti positiivisesti. Omiksi suosikeiksemme muodostui modernin ravintolan hampurilaiset ja muut grillin antimet sekä tasokas italialainen ravintola. Jälkimmäisestä kävimme hakemassa myös pizzat hotellihuoneeseen parina iltana, kun pikku matkaajalta loppui kärsivällisyys kolmenkymmenen asteen helteeseen. Ravintoloiden henkilökunta huomioi erinomaisesti lapsen. Oikein ajoitettu yläfemma tai ajatuksen nopeudella toimitettu vilvoittava juoma härpäkkeineen, saattaa pelastaa koko illallisen. Kun lapsi tuntee itsensä tervetulleet, koko perheellä on rennompi meininki.

Kohtelemalla pientä tyttöä kuin prinsessaa, luodaan muistoja ja pitkiä asiakassuhteita. Le Meridien Havissa sai sen vaikutelman, että henkilökunta on todellakin paikalla asiakkaita varten ja tekemässä parhaansa onnistuneen lomakokemuksen eteen. Turistisesongin ollessa kuumimmillaan hotellissa oli jonkin verran ketjun kulta- ja platinatason asiakkaita, jotka osasivat vaatia erikoispalvelua itselleen, mutta siltikin nämä pienet matkaajat taisivat saada aidoimman vastaanoton henkilökunnalta.

Hieman sääliksi kävi resorttiin spa-lomalle rantautuneet nuoret ja hieman varttuneemmat pariskunnat. Lapsiystävälliseksi tunnustautunut hotelli oli kerännyt huomiinsa erimittaisia vipeltäjiä ympäri pallon, ja hetkittäin pariskuntien kasvoilta pystyi lukemaan kurjistuneen katseen, kun viereiseen illallispöytään juoksuaskeleella saapui nuoremman turrepolven edustaja.

Oma huvittava ilmiönsä resortissa olivat suomalaiset kanssaturistit. Siinä missä jenkkien ja ruotsalaisten kanssa vaihdettiin hississä kuulumiset ja lasten iät, suomalaiset katsahtivat kiireesti varpaisiin toisen suomalaisen kohdatessaan. Tunnistan itsekin ne pelonsekaiset tunteet, kun kuulen suomenkielen kantautuvan korviini oman maan rajojen ulkopuolella. Mutta olisiko jo aika jättää traumat vyölaukkuun sonnustautuneista Suomi-karaoken metsästäjistä kultaiselle 80-luvuille? Suurella todennäköisyydellä kohtaat resortissa jonkun kaltaisesi loman tarpeessa olevan perheenäidin, jonka kanssa voit huoletta vaihtaa sanan tai pari.

Jälkikäteen olen oikein iloinen, että annoin pakettimatkalle resortissa mahdollisuuden. Luulenpa, että minusta ei tule resorttien platina-asiakasta, mutta tässä elämänvaiheessa tämän kaltaiset paketit tarjoavat sitä helppoutta, jota arvostan. Silloin, kun perheen pienimmän on helppo lomailla, löytyy muidenkin lomafiilis helposti. Säätämiset ja seikkailut odottavat vielä, totuuden nimessä aidon Kroatian kokee jossakin muualla kuin resortissa.

Matkakuume ei varsinaisesti helpota reissusta palatessa, takaraivoon jäi itämään ajatus saariseikkailusta Splitin lähisaarille ja kaunis meri herätti haaveet purjehduslomasta. Tai onnistuisikohan jo ensi vuonna matka Toscanaan ja villan vuokraus isommalla porukalla?

Reissussa yhteydet ovat sen verran heikot, että lataan teille myöhemmin lisää kuvia reisustaja ja kerron Kroatian parhaista paloista vielä omassa postauksessaan.

Vacation as I know it

syyskuunkuudes_saimaa_holiday8syyskuunkuudes_saimaa_holiday1

Ensimmäisen lapsen kanssa sitä on välillä autuaan tietämätön asioista ja todella naiivi. Voi uskotella itselleen, ettei meillä asiat todellakaan tule menemään noin tai ratkaistaan asia jotenkin paremmin. Sitä voisi kuvitella, että vuoden aikana arjen metkut taaperon kanssa ovat iskostuneet takaraivoon. Niinpä. Mutta siltikin kesäloman suhteen minulla taisi olla hattaran punaisia kuvitelmia lomailusta jälkeläisen kanssa. Ajattelin kaikkien lomapäivien olevan sellaisia kuin näissä kuvissa, aurinkoisia, leppoisia, iloisia ja vaivattomia. Mielessäni siirsin lasta edeltäneet kesät tähän päivään ja kuvittelin neidin tuovan vähän extraa lomapäiviin. Extraa hän toikin, hieman enemmän kuin osasin odottaa. Unohdin tyystin sen, että juuri kävelemään oppineen lapsen vanhemmalla on omaa aikaa keskimäärin kolme tuntia päivässä. Kaksi tuntia päiväuniaikaan ja tunti illalla, kun bebe on tainnutettu yöunille ja pahin kaaos on raivattu pois kotoa. Näistä päivävapaa on kotioloissa armoitettu kotitöille ja iltavapaa puolestaan on utuinen tila ennen pystyyn nukahtamista. Tämä on siis tilanne arkisin, joten miten tämä yhtälö muuttuisi lomalla?

En halunnut heti kättelyssä tyrmätä kesälomasuunnitelmia ja vedota asioiden mahdottomuuteen lapsen takia. Olla tylsä ja sanoa kokeilematta, ettei me voida, koska meillä on nyt tämä lapsi. Mun mielestä asiat yleensä ratkeaa ja välillä on hyvä käydä siellä mukavuusalueensa rajoilla, jopa lomalla. Oma asenne ratkaisee paljon. Mikään ei ole tylsempää kuin kompromissit. Tänä kesänä me matkustettiin niin kuin ennenkin, syötiin ravintolassa, tavattiin ystäviä ja oltiin mökillä. Pääpiirteissään asiat sujuivat hyvin, lennot meni nappiin ja Alppiloma oli hauska, kavuttiin vuoren rinteitä, eikä neljän ruokalajin illalliset hotellissa olleet mahdottomia. Mökilläkin pärjäiltiin, mutta unohdettiin se seikka, ettei meillä ole enää yhtä paljon vapaa-aikaa kaikille projekteille ja juurikin yhteinen vapaa-aika on paljon arvokkaampaa kuin aikaisemmin. Aika ajoin tunnelma tuppasi kiristymään ja mietittiin yhdessä sitä, miten me ihan oikeasti halutaan lomailla ja ketä varten me lomaillaan? Lopulta meillä oli yhdessä hauskaa ja tehtiin kivoja juttuja. Silti loman jälkeen väsyttää paljon enemmän kuin ennen lomaa.

syyskuunkuudes_saimaa_holiday2

syyskuunkuudes_saimaa_holiday4

syyskuunkuudes_saimaa_holiday6

syyskuunkuudes_saimaa_holiday7

Mökkeily taaperon kanssa osoittautui loman haastavimmaksi osioksi. Lapsuuden kesät olivat tunnetusti aurinkoisia, enkä haaveissani edes tohtinut visioida lapselleni muun kaltaisia kesäkelejä. Mikäs sitä on polskiessa rantaviivassa ja lakaista ruokailun sotkut terassilta suit sait sukkelaan? Ihanaa ulkoilmaelämää ja välillä käydään viilentymässä veneretkellä. Entäs sitten, kun sataa ja olet poteroitunut kahdestaan taaperon kanssa mökkiin. Isä duunaa pihalla beach housea, jotta perheellä olisi jatkossa oma kesänviettosoppi. Sinusta ja taaperosta ei ole merkittävästi apua rakennushommissa. Käytännössä mies vietti rakennustyömaalla lähes ympäripyöreitä päiviä ja olin kahden taaperon kanssa sisätiloissa sateensuojassa. Poissa on ne päivät, jolloin saattoi sadepäivänä lukea kirjaa ja sateen tauotessa pistäytyä ulkona etsimässä sieniä tai mustikoita, suunnitella lomaviikon menuja, katsastaa yrttimaan tarjontaa tai kitkeä kukkapenkkiä. Elää kuin Strömssössä konsanaan. Pistäytymisreissut jäi tällä kertaa välistä. Sadesää ei kuitenkaan tehnyt lapsesta merkittävästi flegmaattisempaa, vaan vauhti kiihtyi mitä vakaammaksi askeleet kävivät. Neiti on utelias, energinen ja hyvin reipas.

Ensimmäisenä päivänä taapero bongaa mökkikeittiön laatikot ja kaivaa alalaatikosta tomerasti fileerausveitsen. Tältä siis tuntuu, kun sydän jättää lyönnin välistä. Babyprooffaat laatikot ja löydät taaperon puuhellan äärestä kädessään sinun kännykkäsi, joka on kovaa vauhtia saamassa loppusijoituspaikan hellan nokikätköistä. Lasket kymmeneen ja korjaat kännykän talteen. Puuhellasta riittää iloa koko lomaksi, löytyy jos minkälaista luukkua ja niitä aukomalla on kiva testailla mamman päivän kuntoa. Taapero tuntuu löytävän mökiltä jokaisen portaan, vaaran paikan ja mutkan. Sinustakin tuntuu, että päiväunet voisi tehdä terää. Lastenohjelmien katsominen kännykältä ei kuulosta enää lainkaan huonolta ratkaisulta viettää aikaa, vaan juurikin tarpeelliselta hengähdystauolta. Myös pari ylimääräistä välipalaa solahtaa päiväohjelmaan, kun kipollinen marjoja rauhoittaa temmeltäjän hetkeksi aloilleen syöttötuoliin.

Siinä missä ennen lasta arjen pyörittäminen mökillä on käynyt leikiten, niin nyt lomaparatiisi tarjoaa jos minkälaista arjen pikku haastetta. Aamupuuron keitto puuhellalla on huomattavasti hitaampaa puuhaa kuin induktioliedellä. Vaipan vaihdotkin saavat uuden ulottuvuuden, kun oikean lämpöinen vesi ei tule hanasta vaan se lämmitetään saunan padassa. Pottatreenit tulee tarpeeseen. Tiskikoneen täyttämisen sijaan lämmittelet taas vesiä ja tiskaat astiat käsin. Luonnollisesti astiat tiskataan päiväuniaikaan, kun et vielä ole kasvattanut takaraivoon silmiä, joilla seurata taaperon puuhia hellan äärellä. Tuhertaessa hellaan liekkiä ja polttaessasi kanat kiinni grilliin, mietit onko jäätelö oikeasti mainettaan parempi lounas koko perheelle?

Takaraivossa mieltä kalvaa tekemättömät projektit. Voisin olla työmiehen apuna raksalla, voisin tehdä puutarhahommia, voisin kunnostaa terassin kalusteet. Voisin olla hyödyksi. Missä muualla olisin ollut enemmän hyödyksi kun lapsen kanssa? Mutta kun mustikat ja sienisaalitkin odottelevat metsässä. Kun aviomies kipaisee rakennustyömaalta tultuaan sienimetsään kello kymmenen illalla, mietit onko tässä todellakaan mitään järkeä? Kaikkea ei voi saada.

syyskuunkuudes_saimaa_holiday3
syyskuunkuudes_saimaa_holiday9

Tämä on vain tämä vaihe elämästä. Yritän uskotella itselleni, että ensi kesä on erilainen tai ainakin omat odotukset ovat realistisemmat. Rantatalokin saatiin asumista varten valmiiksi ensi kesää varten ja ensi vuonna mökkeilyyn osaa suhtautua eri tavalla. Jos jokin on varmaa niin se, että matkalaukku elämä on tässä konseptissa loppu. Tällä lomalla vaihdoimme tiuhaan majapaikkaa mökin ja anoppilan välillä. Ennen raapaistiin omat tavarat kassiin ja nyt tuntuu, että joka siirron yhteydessä kootaan autoon muuttokuorma. On hyvä, että jatkossa kesägarderobille on Loma-Suomessakin oma osoite.

Ensi kesän lomia suunniteltaessa kaikista tärkein juttu on se, että jokainen meistä saa levätä ja loman jälkeen on rentoutunut olo. Niin ja, että meillä on aikaa olla yhdessä. Vaikka aika ajoin taaperon vauhti meinaa viedä mehut itseltä pois, on ihana seurata miten vauhdikas menijä kehittyy ja tutustuu tähän niin ihmeelliseen maailmaan. Pitäisi malttaa itsekin pysähtyä välillä ihmettelemään.

Kirjoittelen vielä lisää reissusta Alpeille, jossa Zell am See oli yllättävän toimiva kohde pienen lapsen kanssa.

Miten teidän kesä meni? Mitä teitte, reissasitteko vai nautitteko lomasta kotona?