Lomansa kullakin

Sain viikoksi herraseuraa Suomen viileään suveen, kun Herra Rantapallon kesäloma alkoi. Loman kunniaksi suunnattiin perjantaina Hernesaareen rantaan Birgittan makoisille burgereille. Viime kesänä nämä mainetta niittäneet herkut jäivät väliin, milloin terassi oli tupaten täynnä ja milloin keittiö oli menossa kiinni. Vaan olivatpa hampurilaiset yksinkertaisen herkulliset ja miten hyvältä maistuikaan varhaisperunoista pyöräytetty perunalisäke. Aurinko paistoi makeasti, mutta tuuli mereltä oli hyinen. Terassilla viltin alla vilvoitellessa tuli helposti mieleen, miksi alkukesän lomamatkoilla on yleensä suunnattu etelän lämpöön. Kylmä tai ei, oli burgerit herkulliset ja muutenkin tunnelma varsin rattoisa. Loma on ihmisen parasta aikaa. Rouva Rantapallo nautti purilaisensa kera Laitilan Lemonaa ja herra siemaili Kukkoa. Siinä kattauksen äärellä tuli mieleen sekin, että seuraavalla terassikeikalla seurassa saattaa olla myös Bebe Rantapallonen, tässäkin mielessä ikimuistoinen loman aloitus meille.

syyskuunkuudes hernesaari birgitta2

Syyskuunkuudes Hernesaari Birgitta

syyskuunkuudes hernesaari birgitta4

Emme suinkaan olleet ainoita kesäillan viettäjiä tuulisessa Kaivopuistossa. Aurinkoinen kesäilta oli houkutellut liikkeelle runsaasti muitakin kesänlapsia. Suomalaisia ei voi syyttää sinnikkyyden puutteesta, mitä tulee kesään ja terasseihin. Sisukkaasti porukka oli kerääntynyt rannan terasseille, skumppalasillisille veneenkannelle, ajelulle avoautolla tai jäätelökioskille mikroshortseissa. Jos näyn olisi taltioinut videokameralle ja lisännyt kesäisen kuvajaisen kulmaan vallitsevan lämpötilan, olisi klipin avulla voinut helposti kertoa ulkomaalaiselle mitä tarkoittaa sisu.

Mattolaiturin rantatuolit näyttivät houkuttelevalta, mutta meikä rantapallot jätti terassin tällä kertaa väliin. Odotellaan kunnes sää ja olotila ovat skumpan läikyttelyyn suotuisammat.

syyskuunkuudes kaivopuisto aurinkotuolit
syyskuunkuudes kaivopuisto veneet
syyskuunkuudes kaivopuisto3
syyskuunkuudes kaivopuisto
Kiitos, kolean lomasään, ollaan tällä viikolla edistetty kotona rästiprojekteja. Herra Rantapallo on ottanut urakakseen faceliftata parin neliön remonttivaraston takaisin vaatehuoneeksi. Tällä muutoksella saadaan lisää säilytystilaa vaatteille ja muulle arkeen liittyvälle tavaralle. Puunauksen ajan pitää vaan sietää hetken verran kaaosta, kaapin sisältö kun on laatikoissa siirretty eri puolille asuntoa ja etenkin tuleva lastenhuone on löytänyt itsensä uudestaan varastona.

Rouva Rantapallo on puolestaan kunnostautunut kaapien siivouksen saralla – se urakka vähän levisi odotettua laajemmalle. Vaatteiden järjestelystä, pesusta ja silityksestä tuli todellinen päähän pinttymä. En usko, että perheen uusi tulokas aloittaa heti saapuessaan kipakkaa tupatarkastusta kaapeista, mutta asioiden järjestely vaan tuo mielenrauhaa itselle. Ja siinä missä tulokkaan nutut odottavat silitettynä, ansaitsee äitikin hieman arjen hemmottelua. Luulen, että Day Spa ei tule kutsumaan minua pitkään aikaan, mutta kaapillinen puhtaita silitettyjä vaatteita piristää kummasti hetken aikaa. Tämän asunnon myötä olen oppinut siihen, miten paljon iloa tuo se kun asioille on paikkansa ja asiat myös ovat paikoillaan. Toiselle nipotusta, toiselle ilmaista luksusta, ihan niin kuin ne puhtaan valkoiset lakanat, jotka odottavat kaapissa meidän paluuta laitokselta. Tiedän, että seuraavan vuoden sisällä tämä silitysintoiluni voi olla täysin ainutkertaista ja tämän jälkeen koko Rantapallojen perhe kulkee ruttuisissa vermeissä. Onpa tuo vaatekaapin järjestely ollut varsinainen matka menneisiin vuosiin ja kyllähän sieltä rekeiltä löytyi vaatteita muutamalle verkkokirpparille saakka.

Järjestäytymistä tulevaan, sitä on loman ensimmäinen osa tänä vuona. Katsotaan mitä Juhannus pääkaupungissa pitää sisällään.

Vappubrunsseja ja iloisia yllätyksiä

Letkeän raukea ja hemmottelun täyteinen vappuloma takana. Kolmipäiväinen vapaa on tuntunut ihan oikealta lomalta, kun päivät on saanut viettää rennosti hyvän ruoan ja seuran merkeissä. Kolmeen päivään on mahtunut mukaan myös mukavia yllätyksiä ja melkoisen onnistuneita huijauksia.Ensin suunniteltu ohjelma ja sitten viikonlopun yllätykset. Ehkä siellä rivien välissä on pieni yllätys myös jollekin lukijalle.

Vappuaattona grillailtiin suunnitelmien mukaisesti ystäväporukalla. Kesän ensimmäisissä grillikemuissa maisteltiin rapuvartaita avokado- ja kurkkulisukkeiden kera, vatsa täytettiin herkullisilla hampurilaisilla ja lopulta makuhermot tuuditeltiin untenmaille key lime pien saattelemana. Nyyttärihenkeen koottu kattaus oli sen verran tasokas, että kummasti se nosti odotuksia vappupäivän brunssille. Brunssille suunnistettiin Eerikinkadulle Sinneen.

Sinne on ollut syksystä asti kokeiltavien ravintoloiden listalla ja nyt vappuperinteisiin tehtiin Sinnen mentävä muutos. Aikaisemmin Sinne on tullut minulle tutuksi Porvoon ravintolan myötä. Kiitos Porvoossa nautitulle erinomaiselle illalliselle odotukset olivat melkoisen korkealla myös Helsingin osalta. Vappumenu vaikutti raikkaan keväiseltä ja menulta löytyi kaksi vaihtoehtoa niin alku- että pääruokaan. Alkuruoaksi valitsin Haugesundin silliä pikkelöityjen kasviksien ja dijonmajoneesin kera. Annos oli Sinnemäisen kaunis ja sillin höveli suola olisi tarjonnut kaivattua lohdutusta myös niille, joilla vappuaatto sujui kosteammissa merkeissä. Herraseuralainen kehui kovasti Sinnen Janne Alea ja hyvä ”päiväolut” taisikin olla makoisa match sillin kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pääruokana tarjoiltu lohi-parsa-hollandaise yhdistelmä alkaa olla omalla kohdallani wappu-perinne. Olikin kiva päästä maistelemaan Sinnen versiota tässä vappuklassikosta. Lohiparsa yhdistelmän kanssa on vaikea epäonnistua, etenkin kun lautasella on myös uusia perunoita ja hollandaise. Annos tuoksui ihanasti kesältä ja tillivoin maustamat uudet perunat maistuikin ihan Suomen suvelta. Lohi oli omaan makuun ehkä hituisen liian punainen, mutta tästä voi olla toki montaa mieltä. Omaan makuun grillattu lohi saisi olla hieman kypsempi ellei sitten ole kyseessä hitusesti pinnasta grillattu kala. Brunssi viimeisteltiin vappumunkilla jäätelön ja kahvinmakuisen creme anglaise – kastikkeen kera. Sinnelle kovasti kiitoksia rennosta tunnelmasta ja iloisesta palvelusta. Juhlapäivä toi pientä haparointi palveluun ja annosten viimeistelyyn, mutta kokonaisuus oli hyvä. Luulen, että Helsingin Sinnen ruoka ansaitsee toisen maistelukierroksen juhlapyhien ulkopuolella. Tämän setin jälkeen oli hyvä suunnata kotiin kauneusunille sulattelemaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lauantaina yllätyin positiivisesti, kun aviomies suuntasi kukonlaulun aikaan hakemaan kaupasta aamiaiseksi uunituoretta leipää ja croisantteja. Tuoreen kahvin tuoksu ja valmiiksi tehty aamiainen sai rouvan kaivautumaan ylös sängystä. Perheen aamuvirkkuna saan yleensä valmistella viikonloppuaamiaiset kaikessa rauhassa ja lukea tovin aamun Hesaria, ennen kuin herra heräilee uniltaan. Arvostin siis kovasti tätä valmiiksi tehtyä herkkuaamiaista. Ennen kuin ehdin siunailemaan juhlapyhien piristämää puolisoa, ovikello soi. Ovella seurasi lisää iloisia yllätyksiä, rakas ystävä hymyili iloisesti ja tässä vaiheessa koko aamukupletin juoni alkoi avautumaan.

Babyshowerit ovat tulleet viimeisten parin kuukauden aikana varsin tutuiksi ja nyt oli sitten vuoro juhlia meikäläisen rantapalloa. Ovella ei ollut onneksi vaippakakkua ja ystäväni ei ollut pukeutunut teeman mukaiseen pastellinsävyihin, sen sijaan hän ohjeisti pakkaamaan tavarat päivän koitosta varten. Siinä karisteltiin unenrippeet silmistä ja pakattiin tavarat päiväsaunaa varten. Matkaan haettiin vielä toinen äitikokelas ja autolastillinen ystävyksiä. Reissun kohteena oli Haikon Kartano ja sadepäivä kuluikin mitä lokoisammin kylpylän letkeissä tunnelmissa. Siinä missä kasvohoito siloitteli rypyt ja kutisti ihohuokoiset, ystävien seura rentoutti mielen – olen melkoisen onnekas, kun saan jakaa tämän elämänvaiheen ystävien kanssa. Äiti ja lapsi olivat kumpikin kovin tyytyväisiä päivän antiin. Isompi pisti pään tyytyväisenä tyynyyn ja pienempi harjoitteli voltteja sekä rummutteli innoissaan raajoillaan.

Kas näin, iloiset perheuutiset on jaettu myös blogosfäärissä. Tänä vuonna heinäkuinen kesäloma kuluu esikoisen saapumista odotellen. So happy and blessed.

Matkakuumetta ja New York muistoja

Matkakuumetta. Sitä on taas liikkeellä. Olisipa tiedossa loma ja reissu, johonkin lämpimään uuteen paikkaan. Tutustumaan uuteen kaupunkiin, kulttuuriin ja makuihin.

On toki niitä täydellisiä paikkoja, johon voisi lähteä uudestaan päivänä minä tahansa. Yksi niistä on New York. Saattaa kuulostaa varsin kliseiseltä, että blogissa hehkutetaan Ison Omenan ihanuutta, mutta heinäkuisella häämatkalla tämä kaupunki jätti ikimuistoisen vaikutuksen kumpaankin meistä. Olo loman jälkeen oli väsynyt, mutta samaan aikaan kentälle saapuessa tuntui, että voisi lähteä uudestaan reissuun saman tien. Melko nopeasti kumpikin meistä alkoi puhumaan uusintareissusta Nykiin.

Lisätään hieman matkakuumetta ja katsotaan Nykin kuvia. Kuvia katsellessa täytyy taas todeta, että turistiräpsyt ei onnistu koskaan – kaikesta näkemästään hämmästyneenä on vaikea keskittyä kuvien ottoon. Ehkä näistä saa kuitenkin osviittaa siitä miten New York näyttäytyi meille. Miksi tämä kaupunki sitten teki lähtemättömän vaikutelman?

syyskuunkuudes newyork street view

syyskuunkuudes newyork sky

Syyskuunkuudes_newyork

syyskuunkuudes newyork soho

syyskuunkuudes newyork silitysrautatalo

Kaupungin siluettia katsellessa ja kaduilla kulkiessa tuntui, että todellakin kulki elokuvan lavasteissa, niin moni paikka oli elokuvista tai TV-sarjoista tuttu. Tuon tuosta tuli mieleen väläyksiä omista suosikkielokuvista ja tietenkin Sinkkuelämästä. Heinäkuussakin kaupunki oli täynnä elämää ja ihmisiä. Kenties lähestyvän itsenäisyyspäivän ”Fourth of July” ansiosta kaupunki oli rennolla juhlatuulella ja tarjosi myös puitteet lomailuun. Suurkaupunki ei ollut uuvuttava ja raskas, vaan ystävällinen.

syyskuunkuudes new york brooklyn

Syyskuunkuudes Newyork siluetti

syyskuunkuudes_newyork_brooklynbridge

Ystävällisiä olivat myös paikalliset ihmiset. Suomalaisen jurotuksen todellakin oppii tunnistamaan, kun on viikon viettänyt kaupungissa, jossa small talk tuntuu olevan jokaisen kaupunkilaisen DNA:ssa. Ystävällisyys tuntuu aidolta, ei tippien kalastelulta tai turhalta ulkokultaisuudelta. Ystävällisyydellä tarkoitan sitä, kun metrossa vieressä istuva teinipoika sanoo ”terveydeksi” aivastuksen perään, tai sitä kun saat sponttaanit komplementit päivän asusta vaateliikkeen asiakkaalta.

Vaikutuksen meihin teki myös ruoka. Mutkaton ja herkullinen ruoka. Viikon aikana ei ennättänyt maistella kuin pintaraapaisun kaupungin tarjonnasta, mutta sekin oli maittava. Pieni ennakkotutkailu kaupungin ravintolatarjontaa on suositeltavaa, sillä pystyy helposti välttämään pahimmat rosvosektorit ja alhaisilla verensokereilla sinkoilun ruoan perässä. Tässä muutama vinkki omista suosikeista, kaikki näistä sijaitsevat Sohon ympäristössä, linkeistä pääset katsomaan tarkemmat osoitteet.

syyskuunkuudes ruoka wingsit

syyskuunkuudes newyork hampurilainen

newyork ruoka jäätee

• Reissun parhaat wingsit tarjoiltiin Five Napkin nimisessä ravintolassa. Mentiin ravintolaan kaupungin parhaiden hampurilaisten perässä, mutta kuinka ollakaan chilikastikkeen höystämät wingsit, superherkulliset nachot ja mocktailit veivät kielen mennessään.
• Mutkatonta ja mausteista oli puolestaan tarjolla Villagessa sijainneessa Momofuku Ssäm Bar. Pienestä baarissa desibelit saattaa nousta korkealle, mutta ruoan hinta-laatusuhde on hyvä. Pöydänkin saa melko helposti, jos malttaa hetken odotella ja nautiskella vaikkapa yhden drinksun.
• Reissun yllättäjä oli omassa hotellissa, Trump Sohossa, sijainnut Koi. Ravintolassa tarjoiltiin japanilaista ruokaa Kalifornialaisella twistillä. Kaupungin toinen Koi löytyy Bryant Parkista. Tarjolla oli hyvistä raaka-aineista tehtyjä herkullisia kala- ja liharuokia. Täällä meidän suosikkeja oli hummeritacot, niin lohi- että kobe-carpaccio.

syyskuunkuudes_newyork_herkut_koi

syyskuunkuudes_ruoka_koi

syyskuukuudes newyork koi

syyskuunkuudes newyork ruoka

Ostokset ovat tässä kaupungissa oma lukunsa ja kannattaa jo lähtiessä pohtia satsaako määrään vai laatuun? Laadulla tarkoitan tässä tapauksessa sitä, että satsaako vaikkapa Marc Jacobsin veskaan tai Diane Von Furstenbergin mekkoon, jollaisen hankkimisesta saa Suomessa vain haaveilla. Määrä on tässä yhteydessä hyvä- ja kohtuulaatuisten perusvaatteiden hankkimista joko Outlet-kylistä tai keskustan edullisimmista tavarataloista esim. Macys. Tällä kertaa meidän perhe panosti enemmänkin määrään ja perusvaatetukseen. Rouvalla työvaate kaappi täydentyi Calvin Kleinen mekoilla ja paidoilla, Banana Republicin housuilla ja Michael Korsin veskalla ja muutamilla kengillä. Herra puolestaan täydensi kesävaatevarastonsa pariksi suveksi Ralph Laurenilta ja Tommy Hilffigeriltä. Ensi kerralla ostosmanian sijaan taidan keskittyä enemmänkin yhden klassikko-asun kokoamiseen ja laatuun.

Heinäkuu cityssä oli kuumaa. Onneksi vilvoitusta tarjosi upea Central Park ja hyvin ilmastoidut museot. Central Parkissa kaikui musiikki ja Summer Stage tarjoili live-musiikkia ihan maailman huipulta joukossa mm. Counting Crows ja Sam Sparro. Itse yhdistän edelleenkin Sam Sparron Happiness kappaleen tähän aurinkoiseen lauantai-päivään Central Parkissa.

newyork central park

Monipuolinen ja avoin New York jäi mieliini unelmakohteena. Jonakin päivänä suuntaan sinne uudemman kerran. Tänä talvena pidemmät reissut jäävät haaveeksi, mutta onneksi päästään maaliskuussa vaihtamaan maisemaa ja lähdetään viikonlopuksi Tukholmaan. Ensi talvena lomaillaan sitten tämänkin talven edestä.

BTW. onkos kenelläkään jaossa hyviä hotellivinkkejä Tukholmaan?