Sisustuksen ensimmäiset x 5

Ajattomuus on ollut minulle tärkeää sisustamisessa ja useimmat hankinnat on tehty meille pitkällä aikatähtäimellä. Vaikka kotien tyylit ovat vaihdelleet on meilläkin esineitä, jotka on hankittu ensimmäiseen kotiin. Valkoisen Harjamajan Suvin postauksen innoittamana, päätin katsastaa meidän ensimmäiset merkittävät hankinnat.

Ensimmäinen valaisin

Ensimmäinen valaisinhankinta on tämä lasinen lampunjalka, jonka ostin ensimmäiseen omaan kotiin vuonna 2007. Tätä ennen valaisimet olivat pääosin Ikeaa, joten lasken tämän Stockmannilta hankitun valaisimen olevan ensimmäinen hieman arvokkaampi hankinta. Lasinen lampunjalka sopi täydellisesti sen aikaiseen tyyliini ja erottui edukseen ajalle tyypillisestä bling-bling -tarjonnasta. Silloin 58 euroa maksanut lampunjalka oli merkittävän kokoinen hankinta ja ihan alussa ostin siihen varjostimen Ikeasta, koska budjetti loppui kangasvarjostimen kohdalla. Edelleenkin pidän lasisen lampunjalan klassisen modernista ilmeestä ja valaisin on kiertänyt kodissamme huoneesta toiseen.


Ensimmäinen blogihitti

Hayn Stand Loop oli muutama vuosi sitten yksi blogi-tuotteista, joita näki blogissa jos toisessa. Melko pitkään kiersin tietoisesti nämä tuotteet, kunnes päätin tehdä elämästäni helpompaa ja olla stressaamatta moisesta. Tämän naulakon taisin ostaa about 2010. Monen blogi-tuotteen taustalla on erinomainen hintalaatusuhde ja design, johon on varaa pienemmälläkin budjetilla. Naulakko on ollut alusta saakka makuuhuoneessa käyttövaatteiden säilytyspaikkana ja varanaulakkona juhlien aikaan. Ostin siihen Köpiksen reissulta Hayn omat mattamustat ja ohuet kuparin väriset ripustimet. Tuossa vaiheessa kupari oli vasta tekemässä tuloaan ja minusta nämä ovat edelleenkin oiva yhdistelmä.

Ensimmäinen oikea sohva

Interfacen Mango on ensimmäinen oikea sohvahankinta, joka tehtiin edelliseen kotiimme vuonna 2012. Tätä edelsi mieheni ensimmäiseen kotiin Askosta hankittu sohva. Sohvan hankintaan säästettiin kärsivällisesti ja useammasta vaihtoehdosta valitsimme ajattoman ja siron moduulisohvan. Alkuperäisessä kokoonpanossa sohva oli divaanimallissa, mutta divaanin kätisyys ei istunut nykyisen kotiimme. Onneksi saimme tilattua Interfacelta lyhyen jatkopalan ja toinen sohvan puolikas täydentyi kolmen istuttavaksi sohvaksi ja toinen osa on puolestaan on erillisenä divaanina. Kotimaisen sohvan ajaton muotoilu on kestänyt hyvin aikaa ja helmenharmaa kangas on puolestaan pitänyt puolensa lapsiperhearjessa.




Ensimmäinen design-valaisin

Flosin 2097 on ollut haaveideni valaisin jo teinitytöstä ja kuvittelin sellaisen unelmieni kodin eteisaulaan. Tätä haaveideni eteisaulaa meillä ei vielä ole, mutta valaisin löytyy ruokailuhuoneesta. Sain valaisimen lahjaksi vanhemmiltani muutama vuosi sitten, kun täytin 30-vuotta. Isäni oli pohtinut lahjaksi arvokasta korua ja neuvottelin voisiko valaisin olla koru? Tätä korua ihailen nyt joka päivä. Siinä vaiheessa kun olin valaisimen hankkinut, alkoi niitä ilmestymään useampaan blogiin ja hetken aikaa mietin näinkö se unelmien valaisin kärsii huikean inflaation blogilamppuna. No ei sen loisto ainakaan omaan silmään ole hiipunut.


Ensimmäinen astiasto
Omalla kotiseudullani on ollut tapana ”kerätä” nuorelle astiat ja liinavaatteet jo varhain, jotta ne olisivat valmiina kotoa muuttoa varten. Kun minulta tiedusteltiin 15-vuotiaana, että minkälaista astiastoa ja kahvikuppia minulle kerättäisiin rippilahjaksi, vastasin että Egoa kiitos. Stefan Lindforsin suunnittelemat Ego-kupit olivat kesällä 1999 varsin uusi tulokas ja muistan, kuinka kahvikuppien suurta kokoa ja epäsymmetristä muotoilua ihmeteltiin. Tämä muotoilu on osoittautunut arjessa varsin toimivaksi ja vielä tänäänkin lähes kahdenkymmen vuoden jälkeen kupin muotoilu miellyttää omaa silmää. Toivoin aikanaan myös kaikkien astioiden olevan valkoisia, mikä oli siihen aikaa trendeistä poikkeava toive. Edelleenkin Egot ovat meillä arkikäytössä milloin teekuppeina, keittoastioina tai yrttiruukkuna. Muutama kuppi on kokenut mallille tyypillisen haverin ja kahva on jäänyt matkan varrelle.

Näitä postauksia on ollut hauska lukea ja Valkoisen Harmajan ohella ainakin Pihkalan Maija kirjoitteli omista ensimmäisistä sisustushankinnoistaan. Tätä kirjoittaessa tuli pohdittua sitäkin, kuinka pienellä tavaramäärällä tähän kotiin muutettiin ja miten aikanaan tästä asunnosta muutto on huomattavasti isompi logistinen ponnistus kuin aikaisemmat muutot.

Sisustusteema: budjettisisustamista viherkasvein

Sisustusrintamalla on ollut varsin lamaantunut meininki. En ole vielä elämässäni kohdannut parempaa sisustusinnon nujertajaa kuin lapsiperhearki. Kaaoksenhallinnan ytimessä on vaikea olla luova ja ylipäätään haaveilla muusta kuin koko huushollin kattavasta siivouksesta, jonka tuloksista saisi nauttia edes kokonaisen viikonlopun ajan.Verrattuna kolmen vuoden takaiseen elämään yksi lapsiperhearjen rajoitteista on hieman niukempi budjetti. Se summa mikä ennen jäi palkasta sisustamiseen ja vaatteisiin tai muuten vain mukavan elämäntavan rahoittamiseen, hupenee nykyään päiväkotimaksuihin ja gore-texiin. Näinpä varsin innoissani otin vastaan Suvin antaman haasteen, pohtia edullisia vinkkejä kodin sisustamiseen.

Asiaa voi lähestyä monelta kantilta ja sanoisin, että oman tyylin löytäminen on säästänyt itseltäni budjettia. Hutiostosten määrä laskee huomattavasti, kun tuntee oman tyylinsä ja tietää mitä tahtoo. Silloin kun on varmempi olo omasta tyylistään uskaltaa käyttää isompia summia hankintoihin ja säästää niihin pitkäjänteisesti. Uskon itse, että harkitsevuus auttaa säästämään budjettia pitkällä jänteellä. Suunnitelmallisuushan on A ja O kaikessa budjetoinnissa.

Nyt elämän kaaosvuosia eläessä olen oppinut arvostamaan suunnattomasti siisteyttä. Silloin kun sotkut kaihertavat silmään ei pysty nauttimaan oman kodin hyvistä puolista. Näinpä täysin ilmainen sisustusvinkkini on siivous. Siivous pätee myös sisustustekstiileihin, sohvatyynyjen pesu ja prässäys tuo niihin uutta ryhtiä ja raikastaa niitä. Mattojen pesu on Suomessa aivan liian kallista, mutta siltikin pesu tulee halvemmaksi kuin uuden osto.

Entä mikä sitten olisi hieman konkreettisempi pienen budjetin sisustusvinkki? Postauksen kuvitus antaakin tähän jo hieman osviittaa ja tähän vastaan, että viherkasvit. Meillä on saavutettu yksi etappi lapsenkasvatuksessa – kukkamullat pysyvät jälleen ruukussa. Tämän innostamana hankin meille hieman uusia viherkasveja raikastamaan kodin ilmettä. Viherkasveilla saa vähän väriä ja eloa kotiin.

Alun perin lähdin puutarhaliikkeeseen hankemaan peikonlehteä Aallon tarjoiluvaunuun, kun siinä pari vuotta paistellut rahapuu kyllästyi meihin ja tiputti lehtensä. Peikonlehti kasvattelee nyt lehtiään keittiön tasolla ja katsotaan kuinka suuri ryökäle siitä vielä kasvaa. Minua on peloteltu peikonlehden runsaalla kasvulla, joten katsotaan mitä saan aikaiseksi tämän kanssa.

Samalta reissulta peikonlehti sai kaverikseen varjoviikunan ja klusian. Klusia istuu täydellisesti tarjoiluvaunuun ja on hyvä pari Muuton valaisimen kanssa. Olin myös varsin vaikuttunut tämän vehkan hoito-ohjeesta – uskomattoman helppohoitoinen ja viihtyy melkein missä vain. Ruokailutila on valoisa ja olen onnistunut kuivattamaan siinä pari kentianpalmua, joten suosin kestäviä ja kiiltävälehtisiä kasvia tässä kohdassa.

Mysteeriostoksena mukaan lähti myös varjoviikuna, joka on vain yksinkertaisesti niin kaunis. Arvelin, että valoisassa viihtyvällä kasville olisi riittävästi valoa olohuoneessa. Jonkin verran vehka on tiputtanut lehtiään ja kerran olen siirtänyt sitä jo lähemmäs ikkunaa. Tuossa kiinakaapin vieressä olisi täydellinen paikka sille, joten toivotaan että lehtien tippuminen rauhoittuu tuosta.

Mä uskon, että noiden vehkojen hoidosta saa silmänilon lisäksi hyvän mielen itselleen. Tuo peikonlehti maksoi noin viisitoista euroa, klusia parikymppiä ja joukon arvokkain ostos oli kolmenkympin varjoviikuna. Kun näistä huolehtii, on niistä (toivottavasti) iloa pitkäksi aikaa ja hankintahinta vielä pienenee ajan saatossa.

Pienen tytön huoneeseen

Kesälomasuunnitelmat alkavat olla ajankohtaisia, kun loman alkuun on enää kolmisen viikkoa. Minne nämä viikot katoavat, kovasti on vielä töitä ennen kuin loma alkaa, mutta tässä vaiheessa on hyvä miettiä mitä sitä lomallaan tekisi? Tavallisesti ollaan lähdetty matkoille heti loman alkaessa, mutta nyt porrastellaan lomia, jotta pieni neiti saa mahdollisimman pitkä kesäloman.

Oman lomani alkuun ajattelin ottaa työn alle tytön huoneen sisustamisen. Tämä kun on asia, jota ei saa rauhassa ja stressivapaasti toteuttaa arkena. Maalaus ja tapetointi ovat olleet suunnitelmissa jo pidemmän aikaa. Optimistina kuvittelin, että homma onnistuu tuosta noin vaan joku talviviikonloppu. Hah. Kuinka väärässä olinkaan, maalitelan varteen tarttumiseen ei ole ollut juuri paukkuja.

Ajankohta on huoneen freesaukselle on oikein hyvä nyt. Tyttö on alkanut viime kuukausina viihtymään paremmin huoneessaan ja oikeasti myös nukkuu yönsä siellä. Ihan lyhyen ajan sisällä olen liikutuksesta pyyhkinyt silmäkulmia, kun päiväkotipäivän jälkeen beibe on mennyt omaan huoneeseensa lukemaan rakkaita kirjoja tai leikkimään nalleillaan. Huoneesta kuuluu keittiöön asti suloinen pospotus leluille ja kirjanlukukaveriksi tarjoutuva vanhempi saa kysyvän katseen ”voisitko antaa mun olla hetken rauhassa?”. En ole sen kummemmin tuputtanut paikkaa hänelle, vaan antanut hänen itse valita paikkansa. Vaikka leikit leviävätkin ympäri asuntoa, on oman huone löytänyt ainakin funktion rauhoittumispaikkana.

Siinä missä vauvan sielun elämää ja mieltymyksiä on vaikea arvailla, taaperon kohdalla tietää jo vähän paremmin mitä tarpeita omalle tilalle on. Modernisti Kodikkaan Kerttu kirjoitti taannoin osuvasti siitä, että vauva ei ihmeemmin omaa huonetta kaipaa, vaan sisustelun kanssa kannattaa malttaa kunnes lapsi on hieman isompi. Meillä eloisa tyttö kaipaa oman tilan paitsi leikeille myös rauhoittumiseen. Kiikkua tai kiipeilyseinää huoneeseen ei sijoiteta, koska epäilen niiden pidentävän entisestään yöpuulle rauhoittumista. Myöskin värimaailma saisi olla melkoisen rauhallinen. Olenkin kovasti ihastunut Tikkurilan tämän vuoden pastellin pehmeään angora-sävyyn ja sen kanssa samaa maailmaa on Bårastapeterin Wonderland malliston Molntuss-kuosi. Puuteriin taittava sävy sopii hyvin meidän parketin sävyihin ja kuosi on samaan aikaan graafinen että romanttinen. Toki tämä on huomattavasti kesympi versio aikaisemmista pohdinnoistani.


1. Inspiraatiokuva Bloomingvilleltä 2. OYOY:n Dot-pussilakanasetti 3. Ferm Livingin Dots-juutimatto 4. Bloomingvillen harmaa pöytä 5. Bloomingvillen vaaleanpunainen jakkara 6. Tellkiddon Bearface-paperipussi 7. Bårastapeter Molntuss -tapetti 8. Leander juniorisänky 9. OYOY Norsutyyny

Piirustuspöydälle on ihan selkeä tilaus ja Bloomingvillen pöydän löysin Jollyroomista. Pieniä pyöreitä pöytiä ei ole ollut ihan valtavasti tarjolla ja Homevialauran Lauralta sain vinkin kurkistaa Jollyroomin valikoimaa. Pöytä ei näytä liikaa lastenhuoneen pöydältä ja se voisi jatkossa palvella vaikkapa yöpöytänä, saman sarjan soma vaaleanpunainen jakkara sopisi hyvin settiin. Täytyy sanoa, että muutenkin Bloomingdavillen mallisto istuu täydellisesti haaveisiini tytön huoneen ilmeestä.

Meidän pieni tyttö on tähän asti mahtunut hyvin Stokken pinnasänkyyn. Nyt tuntuu, että korkeat pinnat käyvät aivan liian ahtaaksi tytölle ja eihän hän enää ole pinnasänkyiässäkään. Juniorisänkyjen valikoima om melko lannistavaa katseltavaa sisustajalle. On kuin lastenhuoneiden sisustuksessa olisi jääty nostalgiakuplaan ja monissa sängyissä on kerrassaan hämmentävää uusromantiikka vivahdetta. Miksi? Toinen vaihtoehto näille on kolhot sairaalasängyn näköiset ratkaisut. Olenkin ihastunut Leanderin siroon ja yksinkertaiseen sänkyyn, jonka muotoilu sopii hyvin moderniin kotiin. Tässä vaihtoehdossa kauhistuttaa ainoastaan lähes 600 euron hintalappu. Sängyssä on toki hyvä patja ja se on ollut kovin suosittu Suomessa, jolloin sen jälleenmyyntiarvo lienee hyvä. Mittaa pedillä on 150 senttimetriä, jolloin sillä on käyttöikää reippaasti. Siltikin mietin tuota hintaa.

Samalla kun huone muokataan lopulta taaperon huoneeksi, saa siellä oleva Ikean vieraspeti siirtyä muualle ja näinpä meidän kodista uupuu jatkossa vierashuonefunktio. Vieraiden lisäksi tuossa evakkovuoteessa on välillä nukkunut toinen vanhemmista, jotta joku perheenjäsenistä on saanut nukkua rauhassa hulinaöinä ja viime talvena yskän kiusatessa vuorollaan jokaista meistä. Kovasti kiinnostaisi joku nojatuoli, josta saa tarvittaessa tehtyä vuoteen. Otan mielelläni vastaan ideoita tällaisista tuoleista, jos jollakin teistä on sellainen mielessä.

PS. Linkit ovat sinun iloksesi, eivät yhteistyötarkoituksiin.

Sisustushankinnoista ja säästämisestä niitä varten

Onko sisustus koskaan valmis? Ei varmastikaan. Tällä hetkellä pienten fiksausten lista kotona tuntuu melko mittavalta – olohuone tuntuu olevan kaikkea muuta kuin valmis. Edellisestä kodista naaratut kalusteet ajavat asiansa, mutta ehkä kokonaisuus on kuitenkin kompromissi. Olohuone sikseen.

moderni makuuhuone

moderni romanttinen makuuhuone

Aikaisemminkin olen kertonut, että makuuhuoneen sisustuksessa valinnat menivät ensimmäisellä kertaa putkeen. Huone ei varsinaisesti edusta omaa tyyliäni puhtaimmillaan, vaan on romanttisempi versio siitä. Tämä vain toimii tässä kontekstissa ja huoneessa on hyvä fiilis. Projektivimma ei ulotu tänä vuona tänne, vaikka uudet yöpöydänvalaisimet olisivat kivat. Samoin kuin muualle kotiin kaipaisin myös tänne hieman yksinkertaisempia linjoja, ja haavelistalla on valkoiset AJ-valaisimet.

Mutta miten ne projektilistan haaveet toteutetaan, kun listalta löytyy useampi design-valaisin, mattoja ja tuoleja? Kärsivällisesti ja asia kerrallaan. Etenkin hoitovapaan jälkeen olisi täysin mahdotonta tyhjentää hankintalistaa. Täytyy säästää ja katsoa, mitkä asiat vaikuttavat kaikista eniten asunnon ilmeeseen ja yleiseen viihtyvyyteen. Mitkä hankinnoista ovat pelkkiä mielitekoja ja mitkä taas oikeita tarpeita? Tärkein kysymys on se, onko hankintaan taloudessa varaa? Mikään haave ei ole kulutusluottojen tai ylenpalttisen vyönkiristyksen arvoinen.

makuuhuone rento petaus

Makuuhuone valkoharmaa

Tällä hetkellä haavelistan kärjeen on kiilannut Tolomeo –valaisin, jollaista haaveksin jo edellisessä kodissa. Tiedän, että kesäkuukausien aikana valaisinhankinnat jäävät taka-alalle, joten tälle hankinnalle voin budjetoida rauhassa ainakin puolivuotta aikaa. Suhteuttamalla hankinta säästöaikaan, näen onko edes mahdollista säästää valaisimen verran syksyyn mennessä vai onko realistista tehdä ostos vasta myöhemmin? Tärkeintä on suhteuttaa hankinnat ja niihin säästäminen omaan tulotasoon. Laitan kuukausittain sivuun omaan valaisinrahastoon ja laskin, että syksyn hämärässä budjetti on koossa, eikä säästöohjelma rasita liikaa päivittäistä taloutta. Mikä tärkeintä, uskon hankinnan kestävän aikaa ja kulkevan meidän matkassa vielä pitkään.


Kas tässä vielä kootusti omat vinkit haavelistan lyhentämiseen:

• Mieti mikä on oma tyyli ja miten haaveet istuvat omaan tyyliin?
• Priorisoi hankinnat
• Säästä
• Seuraa second hand –myymälöitä ja kirppareita
• Bongaa alennusmyynnit
• Nauti hankinnoistasi

Paras säästövinkki on se, että osta ainoastaan tarpeeseen ja vain sellaista mistä pidät. Pitkällä aikajänteellä kompromissien teko tulee kalliiksi, kun kompromissin tilalle hankkii uuden kompromissin tai tuotteen laatu ei kestä sille kaavailtua käyttöä. Tällainen kuluttaminen ei ole kestävää oman talouden tai ympäristön näkökulmasta.

Nämä makuuhuoneen valaisimet ovat hyvä esimerkki siitä, miten omaa silmää miellyttävät tuotteet kestävät aikaa. Korkeampi lasinen lampunjalka on ostettu noin kymmenen vuotta sitten omaan ensimmäiseen kotiin. Ostin sen Stockmannilta ja hintaa oli muistaakseni 55 euroa. Juuri ensiasunnon hankkineelle vastavalmistuneelle se oli kohtalaisen iso summa. Iso kankainen varjostin olisi maksanut toisen mokoman, niinpä ostin vain jalan ja ensimmäisen ajan vuoden siinä oli Ikean paperivarjostin. Valaisimella on tunnearvoa, mutta kyllä se edelleenkin sattuu silmään myös visuaalisesti – milloin se on ollut yöpöydällä, milloin tytön huoneessa tai olohuoneessa. Ajatuksena siis se, että itselle mieluisat hankinnat maksavat itsensä ajan mittaan takaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

unna lehtipuu timanttipesula

Euroihin liittyen vielä lukuvinkki ihan jokaiselle. Unna Lehtipuun Timanttipesula, on kansantajuinen kirja rahasta, sen merkityksestä ja rahankäyttöön liittyvistä tavoista. Jos olet koskaan miettinyt miksi olet sellainen rahankäyttäjä kuin olet, niin suosittelen lukemaan kirjan. Raha määrittelee valintojamme enemmän kuin uskommekaan ja itse pohdin asiaa paljon etenkin hoitovapaan aikana. Kirjaa lukiessa ainakin minä tunnistin tiettyjä käyttäytymismalleja ja syitä niiden takana.

Suosittelen siis lukemaan kirjan ja kirjoittelen sen tuomista oivalluksista vielä myöhemmin.

Still alive

Reilu kuukausi tasapainoilua työn ja perhe-elämän välillä. Aika todellakin tuntuu lentävän ja niinpä tähänkin kuukauteen on mahtunut monenlaista. Päiväkotiharjoittelua, koko perheen sairastama flunssa, sitä seurannut korvatulehdus, töihinpaluun iloa, ruuhkabussissa tuskailua, muutama ympäripyöreä työpäivä ja niin monta iloista jälleennäkemistä päiväkodin pihalla.

Vihaan sanaa ruuhkavuodet. Se menee minun sanakirjassa samaan kategoriaan kuin voimaantuminen, itseään alleviivaavana, hivenen liioittelevana ja voivottelevana terminä. Siltikin nyt juoksujalkaa kiitäessä paikasta toiseen, ymmärrän täysin mitä tuolla termillä tarkoitetaan. Sitäpä tämä vaihe elämässä on, kiiruhtamista tukka pystyssä. Elämää tämäkin.

Syyskuun kuudes tulppaanit1
Syyskuun kuudes tulppaanit 2
Syyskuun kuudes olohuone

Sairasteluista huolimatta alku on mennyt melko hyvin. Töissä olen saanut hyvän vastaanoton ja olen iloinen, että olen tavallaan päässyt jatkamaan siitä mihin jäin reilu vuosi sitten. Ilokseni saan tehdä työtä fiksujen ihmisten kanssa ja oppia uutta. Mutta on ilo huomata, että omaan osaamiseen löytyy luottoa. Aikaisemmin olin tottunut venyttämään työpäiviä tuon tuosta, joten oma henkinen taistonsa on löytää tasapaino töiden ja perhe-elämän välillä. Haasteena on tunnistaa rajat mikä on tarpeeksi ja koska työ on riittävän hyvin tehty. Tytöllä oli puolestaan nyt hyvät valmiudet päiväkodin aloittamiseen ja jääkin hyvillä mielin hoitajien huomaan. Alkuun muutosta toki protestoitiin kovasti, mutta se oli odotettavaa ja kuuluu asiaan. Tässä kohtaa olen iloinen, että olin vielä syksyn kotona.

Kun työ ja arjen pyöritys haukkaa leijonan osan päivästä, niin jostakin se aika on pois. Jos aikoo nukkua öisin. Omalla kohdalla harrastukset ja ylipäätään omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat jääneet täysin vailla huomiota. Enkä ole tästä kovin iloinen. Aktiiviseen arkeen, viikottaiseen pilatekseen ja salitreenin tottunut ranka on ihmeissään melko staattisesta toimistoelämästä. Kuukaudessa Buranaa on kulunut yhtä paljon kuin viime vuona yhteensä, mikä toki kertoo myös hyvästä lähtötilanteesta. Alkushokin ja talven sairastelujen jälkeen, on vain löydettävä aika liikkumiseen. Toivon, että tässä avuksi tulee kevät ja valoisat aamut. Oma haasteensa on toki se, miten aamuntorkku taipuu aamutreenaajaksi.

Ymmärtänette varmaan myös sen, että tässä yhtälössä myös blogi on jäänyt heitteille. En missään tapauksessa halua sulkea blogia, joten on löydettävä uusia tapoja sen päivittämiseen. Rimaa on hieman laskettava. En väitä, että rima olisi ollut aikaisemminkaan pökerryttävän korkealla, mutta suodattimeen on jäänyt melkoisesti kuvia ja postauksia. Esimerkiksi valotusongelmien takia nämä kuvat olisi jääneet julkaisematta.

Välillä liika kriittisyys kasvattaa kynnystä julkaista yhtään mitään ja silloin ei saa aikaiseksi yhtään mitään. Jos elämäkään ei ole nyt täydellistä, niin ei bloginkaan tarvitse olla kiiltokuva täydellisestä elämästä. Luvassa siis lyhyempiä postauksia ja ei niin täydellisiä kuvia.

Katsellaan siis tulppaaneja ei niin täydellisessä valossa. Hyvää viikonloppua, toivottavasti teidän vuosi on alkanut hyvin!