Kevät herätti parvekeintoilijan

Pikku hiljaa mielessä alkaa kirkastumaan ajatus siitä, että tänä kesänä tytön matka ei vie keitaalle vaan kättärille. Sehän ei toki tarkoita etteikö kesäkeidasta tai edes palasta keitaasta voisi tuoda tytön luokse. Keitaan rakentaminen tietää parvekkeen pientä pintaremonttia ja kätevä puolisko onkin jo aloittanut nikkaroimalla laudoituksen parvekkeelle.

Minä puolestani olen keskittynyt pohtimaan kuinka saamme yhdelle normaalikokoiselle parvekkeelle mahtumaan kaikki sille kaavaillut toiminnot? Lokoisan lepopaikan, lukunurkkauksen, lounaskulmauksen pienen pöydän äärellä, yrittitarhan, oliivipuun, kukkivat kukat ruukuissaan ja Luciferin. Lucifer ei ole uusi lemmikkieläimemme, vaan grilli, joka kokonsa puolesta sopisi paremmin omakotitalon patiolle kuin parvekkeelle. Sopu antaa sijaa Luciferille, ja kunhan herra grillimestari kokkaa Luciferin kanssa riittävän usein minulle sekä rantapallolle olen varsin tyytyväinen, ja hiljaa.

Lucifer ottaa siis tilansa parvekkeelta piste. Parvekkeelle mahtuu toki muutakin, ehkä ei lounaskulmausta ja loikoilupaikkaa, mutta jompikumpi. Virittelin ajatuksia pikkuparvekkeen sisustuksesta Pinterstin puolella ja Ikean puutarha-inspiraatiota selaillen. Jotain tämän henkistä kukoistusta olisi hakusessa myös meidän parvekkeelle.

Urban Walker balcon Jennifee Walker design

trendenser balkon

Ikea parveke

balkon inspiration

Ikea terassi

Vihreitä kasveja, niiden lomaan jotain kukkivaa, ehkäpä pelargoneja ja jotain syheröä. Yrttejä, basilika, laventeli, rosmariini. Ehkäpä jopa oliivipuu. Haavekasvien osalta lista on loputon ja pian ne parvekkeen rajat tulevat vastaan. Mittanauhan kanssa parvekkeella heiluttuani, luulen että istutus käy helpoiten parvekelaatikoihin ja eri kokoisiin irtoruukkuihin. Isommille kasveille kiinnostaisi kokeilla bacsageja, jotka saisi helposti taitetettua talviteloille.

Kalusteiden suhteen lopulliset suunnitelmat ovat vielä avoinna, luvassa testailua ja pähkäilyä. Luulenpa, että lounasnurkkauksen sijaan kallistun lokoiluun. Tulevan kesän parvekerutiinit on vielä tyystin hämärän peitossa, mutta alkukesästä luulen arvostavani kovasti rauhaisaa lukunurkkausta ilta-auringossa. Talon punatiiliseinät eivät onneksi näy kovin paljon parvekkeella, vaan käytännössä seinät ovat joka suunnasta ikkunapintaa. Mikä parasta talon päädyssä oleva parveke on omassa rauhassaan, muiden katseilta suojassa ja ylimmästä kerroksesta ne Luciferin kärytkään eivät leviä naapureiden kiusaksi.

Seuraavina viikkoina on luvassa parvekesuunnittelua ja kadonneen vihderpeukalon koulimista. Katsotaan millainen pihainnostus tästä vielä kasvaa.

Kuvankaappaus 2015-5-8 kello 11.54.24

Onkos kenelläkään muuten kokemusta yllä olevan kuvan kaltaisista (Ikea) tunnelmavaloista parvekkeella? Toimiiko ne ja jaksaako aurinkokennot ladata valot päivänä aikana? Tuollaiset voisi olla kiva loppukesän iltoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *