Konmarin jälkeen

syyskuunkuudes_konmari_pionit4
Aloitin pääsiäisenä lukemaan paljon kehuttua ja kohuttua Konmaria eli japanilaisen Maria Kondon kirjoittamaa kodin järjestelyopasta. Ennakkoajatus oli, että paljon melua tyhjästä ja uusavuttomuuden huippu on saavutettu, jos ihmiset tarvitsevat oppaan kodin järjestelyä varten. Toisaalta itse olen kaivannut jo pitkään järjestystä kotiin. Halusin lukea kepeän kirjan pyhien aikana ja päästä jyvälle siitä, mistä blogeissa puhutaan ja naistenlehdissä kuiskitaan. Sen verran kirjan ideologiasta olin perillä jo aloittaessani, että oman kirjani hankin sähköisenä versiona enkä kasvattanut kirjaston kokoa uudella kirjalla, jonka saisin laittaa kiertoon luettuani opuksen.

En myönnä olevani siivoushullu ja järjestelyfriikki. Korkeintaan virkaintoinen kotiäiti, joka haluaa pitää kotinsa siistinä ja tavarat paikoillaan. Huomaan kuitenkin tavaroiden organisoinnin olevan nyt ajankohtaisempaa kuin aikoihin. Arkea helpottaa kummasti, kun ei tarvitse metsästää jokaista sukkaparia tai pohtia mihin kännykän laturi on tällä kertaa jätetty.

Ennen meidän kodissa oli kahden ihmisen kamppeet ja nyt pitäisi löytää tila kolmannen varustukselle – vieläpä sellaiselle tyypille, jonka vaatekertaa saa olla kokoajan uusimassa ja entisiä varastoimassa tai kierrättämässä. Säilytystilaa on sen verran, että sen pitäisi riittää meidän kolmen päivittäisille tavaroille. Käytännön arjen lisäksi elämä kokonaisuudessaan on muuttunut paljon ja haluan asiat järjestykseen. Haluan saada homman hyppysiini, joten omasta kodista on hyvä aloittaa urakka. Siivouspäivä alkaa siis nyt.

syyskuunkuudes_konmari_pionit2
syyskuunkuudes_konmari_pionit3

Kirjassa menetelmää kuvaillaan mullistavaksi ja alun jenkkityyliset fraasit siitä, kuinka joku oli saanut siivottua uransa lentoon ja toinen miehensä vaihtoon, ovat omaan korvaan falskeja. Onhan se kiistämättä totta, että ympäristö vaikuttaa paljon meihin ihmisiin ja koti asujaansa. Koti on paikka jossa rentoudutaan, ja ladataan akut työn jälkeen. Jos kamat on ripoteltu sinne tänne, ei ajatus kulje. Tungoksessa ja tavaran paljoudessa kaikki aika menee kompuroidessa, kasoja siirrellessä ja tavaroita etsiessä. Siinä on jos missä pinna kiristyy ihan turhaan. Asioille pitää olla paikkansa ja olisi mainiota, jos tavarat palaisivat nätisti paikoilleen käytön jälkeen. Tässä mielessä olisikin hienoa, että talouden kaikki jäsenet lukisivat opuksen ja sitoutuisivat siihen. Tavaroiden karsimisen voi toteuttaa yksinkin, mutta järjestyksen ylläpitoon tarvitaan kaikilta edes sen verran viitseliäisyyttä, että kamoja ei tiputeta kädestä lattialle vaan ne laitetaan paikoilleen. Kerron heti teille, kun kymmenen kuukautinen neiti taitaa tämän taidon.

Suomessa asutaan melko väljästi ja osa Maria Kondon vinkeistä saattaa kuulostaa hieman kaukaa haetulta meidän näkökulmasta. Täytyy muistaa, että kirja on suunnattu japanilaisissa suurkaupungeissa tiivisti asuville kiitureille. Toisaalta vaikka tilaa olisi useita kymmeniä neliömetrejä per asunnon asukas, ei välttämättä ole mielekästä täyttää joka nurkkaa tavaroilla. Onhan sillä varastollakin neliöhintansa, joten mikseipä sitä ei käyttäisi tehokkaasti. Tavaroiden karsiminen tuo mielenrauhaa ja selkeyttä kotiin. Tämän ohella Konmari menetelmä korostaa tavaroiden säilyttämistä tehokkaasti. Kaappi- ja säilytystilasta ei ole mitään iloa, jos ne ovat sekaisin ja tavarat pursuvat hyllyiltä. Maria Kondon suosittelemat laatikot ja viikkaustavat tähtäävät siihen, että kaapit pysyisivät järjestyksessä, säilytys veisi mahdollisimman vähän tilaa ja tavarat olisivat helposti käytettävissä. Itse olen osin pyrkinyt ottamaan nämä menetelmät käytäntöön, kerron toisella postauksessa miten Konmari käytännössä näkyy meillä.

Konmari on pyyhkäissyt vuoden aikana monen bloggarin kodissa. Kirjassa tuodaan oivasti esille se, ettei muutos käy yhdessä viikonlopussa vaan vaati pidemmän ajan, aloitetaan vaikka papereista, jatketaan keittiötavaroilla, asusteilla ja vaatteilla. Käydään koko koti lävitse eri kategorioissa. Lisbet toi esille myös haasteen toteuttaa menetelmää lapsiperheessä, jossa irtaimiston määrä on vakio – toisesta päästä tavaraa laitetaan kiertoon ja toisessa päässä tehdään uusia hankintoja. Vaikka olemme alusta asti yrittäneet välttää pahimmat suden kuopat ja jättäneet turhanoloiset tavarat hankkimatta. Olen myös pyrkinyt alusta asti käymään kriittisesti lävitse vauvan tavaroita. Olen myynyt sellaiset vaatteet, joilla ei ole ollut meille käyttöä tai en haluaisi enää itse käyttää niitä vauvalle. Kiertoon on lähtenyt myös joitakin brändivaatteita ja ulkoiluvaatteita, joissa on hyvä jälleenmyyntiarvo. Vauvan tarvikkeille ensimmäiseltä vuodelta olen budjetoinut säilytystilaa äitiyspakkauksen laatikon verran. Tämän verran uskallan säilyttää vastasen varalle, koska voi olla ettei näille tule meillä enää käyttöä. Miehen tavarat on asia erikseen ja luulen, että aika auttaa herraa hyväksymään menetelmän ja aloittamaan urakan esimerkiksi kauluspaidoista. Kuten Lisbet huomioi, toisen tavaroita on vaikea mennä karsimaan toisen puolesta.

Omalla kohdalla Konmari on korostanut harkitsevuutta ostostenteossa ja toisaalta se on helpottanut luopumaan tavaroista. En enää jemmaa astioita tai vaatteita siinä toivossa että, ne tulisivat vielä muotiin tai tyttäreni hihkuisi kahdenkymmenen vuoden päästä minun retro-garderobini perään. Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu aivan liian paljon muuttujia, että olisi missään mielessä järkevää jemmata erikoisen väristä teema-astiastoa tai kivaa kesämekkoa vuodelta 2005. Mieluummin myyn tavarat ja sijoitan ne daamin rahastoihin. Huhtikuun aikana möin sadoilla euroilla omia vaatteita, vauvan tavaroita, omia käsilaukkuja, kodin tekstiilejä, astioita ja luovuin elokuvakokoelmastani. Opettelin uudestaan siihen, että ensin luovutaan jostakin ja sitten hankitaan uusi.

syyskuunkuudes_konmari_pionit5

Käyn vielä tarkemmin lävitse mitkä asiat meillä on muuttunut parissa kuukaudessa, kun saan viimeisteltyä laatikkoleikin keittiössä. Konmari taisi tulla kylään ihan oikeaan aikaan, sillä utelias pikkuneiti on oppinut aukomaan laatikot ja ihmeen nopeasti ne pikkusormet saavat leviteltyä tavarat laatikoista pitkin poikin keittiötä.

Ps. Konmari on levittäytynyt myös valokuviin ja ensimmäisenä aloitinkin käymään lävitse tietokoneelle tallennettuja valokuvia. Olen karsinut paljon kuvia ja tilannut pari albumia, mutta nämä noin vuosi sitten kuvatut pionit halusin julkaista uudemman kerran. Sen takia kevätkimppu kierrätettynä teidän iloksi.

2 thoughts on “Konmarin jälkeen

  1. Ehkä voisit lukea Konmaria iltasaduksi neidille, jotta sanoma tarttuisi mahdollisimman syvälle? Itse nimittäin painiskelen juuri tuon kanssa, että kuusivuotiaan voisi jo olettaa osaavan siivota jälkensä jossain määrin edes pyydettäessä, mutta silti kaikkien tavaroiden ensisijainen säilytyspaikka tuntuu olevan lattia ja kaikki on aina hukassa… en uskalla edes kuvitella, millaista meillä on sitten, kun talossa asuu kaksi koululaista, jotka kulkevat ovesta sisään ja ulos ja laittavat välipalaa keittiössä omatoimisesti 😀 Mutta mukava kuulla, että Konmari on selkeyttänyt elämää sielläkin päässä, luen mielelläni lisää postauksia aiheesta.

    1. Totta – mä voisin vaihtaa Pekka Töpöhännnän Konmariin. Pikkuneitihän lumoutui täysin Maria Kondon ääneen, kun katsoin videon aiheen tiimoilta. Neiti kävi tämän jälkeen halaamassa vaatteensa, jotka olin koonnut kirppiskassiin. Haluan uskoa, että hän kävi hyvästelemässä ne ja on jo sisäistänyt ”luopumis-osion”. Mulla kans nousee höyry korvista, kun on järjestellyt paikat ja selvästi laittanut asiat paikoilleen, ja silti kamat on hukassa. Meillä tämä kaveri osaa jo lukea ja ala-asteestakin on jo liki kolmekymmentä vuotta. Pikku hiljaa, kuka tietää jos ne tulevat ala-asteelaiset kokoilisi harrastuskamansa siistiin järjestykseen kaappeihin, ainakin heillä on hyvä esimerkki 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *