Pinterest perfection

Pinterest on estetiikon aarreaitta. Kuvavirta täynnä unelmien koteja, viihtyisiä olohuoneita, moderneja mutta kotoisia keittiöitä, uusia materiaaleja, vehreitä puutarhoja. Annoksia, jotka tuovat vesipisarat kielelle ja antavat uutta inspiraatiota. Haaveita ja pilvilinnoja, otteita täydellisistä hetkistä. Pinterest perfection ei rajoitu vain verkkoon, vaan siihen törmää myös ihan oikeassa elämässä. No jostakinhan ne kuvat sinne Pinterestin kuvavirtaan ilmestyvät. Kodeista, hotelleista, päivän asuista ja juhlista. Tarkkaan harkittuja yksityiskohtia, jotka tekevät hyvästä viimeistellyn ja täydellisestä persoonallisen. Arvostan suuresti Pinterest-tomeruutta. Sitä, kun joku näkee vaivaa luodakseen tunnelman ja omaa silmän yksityiskohdille. Mutta ymmärrän hyvin, ettei sellaiseen välttämättä riitä aika tai rahkeet.

Ajoittain täystuhoksi muuttuvan taaperon kanssa arki on toisinaan kaukana Pinterest perfectionista. Juhlahetkinä kuitenkin teen kaikkeni, että saisin juhliin arjen sijaan kauneutta. Omassa lapsuudessani ei ollut Pinterestiä, mutta oli karamellivärein koristellut pikkuleivät, perhosen ja auton mallisia kakkuja, metritolkulla serpentiiniä ja ilmapalloja. Ikimuistoisia kemuja on tehty maailman sivu, ja jokuhan ne juhlat on aina tehnyt. Yleensä äiti.

syyskuunkuudes_pinterestperfect10
syyskuunkuudes_pinterestperfect2
syyskuunkuudes_pinterestperfect5

Keskikesällä syntyneen tyttären ensimmäistä syntymäpäivää juhlittiin viidesti. Varsinaisena syntymäpäivänä kolmistaan perheen kesken, suvun ja kavereiden kesken kesäjuhlissa, mökillä vielä toisen suvun puolikkaan kanssa. Juhlaputken kruunasi viikko sitten vietetyt kaverisynttärit ja viimeinen sukulaiskahvitus. Ymmärsin, että jos nyt ja jatkossa aion luoda muistoja, niin niiden Pinterest-hetkien eteen täytyy hieman venyä.

syyskuunkuudes_pinterestperfect7
syyskuunkuudes_pinterestperfect1

Edelleenkin haaveilen Downton Abbeyn kaltaisesta palveluskunnasta. Ilman sellaista venyminen tapahtuu yöunista. Suunnittelin tarjoilut, valitsin kuoharit, tarkastin astiat, siivosin asuntoa, putsasin peilit, tein minuuttiaikataulun, ostin kukat, katoin pöydän ja taittelin aamuyöllä silkkipaperista pompomeja pastellinsävyissä. Kuorin ja pilkoin pari kiloa kasviksia, tein salaatin ja toisenkin, varmuuden vuoksi vielä piirakan, jos pääruoassa tulisi susi. Leivoin cupcakeja toiset suklaisina tai toiset vadelmaisen vaaleanpunaisena.

Juhlajärjestelyt ei oikein ota onnistuakseen yksivuotiaan hereillä ollessa. Enkä jatkossakaan halua, että tytön päällimmäinen mielikuva synttärijuhlista on, stressissä keittiössä tuhertava äiti. Samaan aikaan kuitenkin ihmettelen, mistä saada ylimääräinen energia ja aika niiden yksityiskohtien pohtimiseen, tekemiseen ja lopulta myös taltiointiin? Hyvästä suunnittelusta huolimatta aika tuntui loppuvan kesken. Kaikkea ei vaan pysty tekemään itse, se oli näiden ensimmäiset juhlien opetus.

Ensi vuona teen vain ne asiat, mitä haluan. Suunnittelen, koristelen ja valitsen kokailuista kirsikat kakun päältä. Tilaan loput asiansa osaavilta ammattilaisilta ja vasta juhlan jälkeen pyydän paikalle siivoustiimin. Juhliminen etenkin kuuden alle kaksivuotiaan kanssa, kun tuppaa olemaan antoisaa mutta myös sotkuista puuhaa. Mutta saahan siinä Pinterest-hetkiä luodessaan myös itse juhlia ja mennä pienen juhlijan iloiseen juhlatunnelmaan mukaan.

Viisi erilaista juhlaa ja kakkua, mutta ei kuvaa yhdestäkään juhlasta tai kakusta. Kaikissa juhlissa oli sellainen hässäkkä, että ne Pinterest-hetket jäivät puolitiehen. Samoin jäi ne kuvat ottamatta. Onko olemassa Pinterest-hetkiä ilman kuvia? 😉 Vasta juhlia seuraavana aamuna sain räpsittyä nämä kuvat ja näistähän puuttuu se olennaisin osa juhlaa, ihmiset.

syyskuunkuudes_pinterestperfect6

Näinpä tärkein oppi tästä on se, että kameran pitää olla mukana jokaisessa tilanteessa. En varmaan jatkossakaan odotuta vieraita, että saan täydelliset kuvat tarjoiluista tai vaihtoehtoisesti tarjoa heille kylmää ruokaa. Mutta haluan talteen ne pikkuisten leikit, halaukset, juhlahelmojen heilutukset, saippuakuplien ihmettelyn ja sponttaanit suukot leikkikaverille. Nämä eivät vielä näistä juhlista jääneet pienten juhlijoiden mieleen, joten ne muistot täytyy kirjoittaa ylös johonkin kirjojen ja kansien väliin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *