Marmoria ja auringonkeltaista keittiössä

Uusi viikko käyntiin ja kurkistus keittiöön, jossa välitila on saatu viimeisteltyä Tulikiven marmorilaatoilla. Kyseessä oli siis isompi laatta, josta sai helposti yhtenäistä pintaa. Laatta viimeistelee tilan, vaikka ihannetilanteessa laatta olisi ollut ladottu koko matkalle tason ja yläkaappien väliin. Ihastelen tuon tuosta Valkoisen Harmajan vaaleaa keittiötä ja kauniita marmorilaattoja subway-ladonnalla, välitilasta tulee heti viimeistellympi kun yksi materiaali täyttää koko tilan. Unelmatilanteessa tilaan olisi laitettu trendikäs kalanruoto-laatta kuten Janican uudessa keittiössä. Niin kuin jo aikaisemmassa ”Marmoria meilläkin” –postauksessa kirjoitin, meillä odotellaan putkiremonttia ja suuret investoinnit mahdollisesti rikki nakuteltavaan laatoitukseen ei innosta.

P1010165syyskuunkuudes_keittio_valitila_marmori5

syyskuunkuudes_keittio_valitila_marmori3

syyskuunkuudes_keittio_valitila_marmori2

syyskuunkuudes_keittio_valitila_marmori1

syyskuunkuudes_marmori_yrtit

Laattojen myötä pyrin karsimaan hieman tavaroita tästä nurkkauksesta. Kahvinkeitin ja blenderi ovat jokapäivä käytössä, eikä niitä ole järkevää jemmata kaapin perille. Suomen kauneimmissa kodeissa muutamassa talossa on vilahtanut kunnon aamiaiskaappi, johon on piiloitettu kaikki tykötarpeet aamiaisen valmistamista varten. Aamut taitavat olla meillä ainoa hetki päivässä, jolloin askeleet seuraavat tiettyjä merkkejä ja rutiinien täytyy toimia – näinpä oma kaappi 365 aamua varten ei ole liioittelua.

Lapuan Kankureiden raidallinen pyyhe on ostettu joku vuosi sitten kesälomamatkalla, keltainen väri tuo kaivattua väriä keittiöön. Kotoisuutta tuovat myös terrakotta ruukku sekä saippuapullot, ne ovat käytössä joka ruokailun jälkeen, joten mitäpä niitä jemmailemaan kaappeihin.

Keittiössä pyörähdetään vielä ennen kesää. Woodnotesin rullakaihdin on vihdoin saapunut liikkeeseen ja se saadaan pian paikoilleen.

Marmoria meilläkin

Vuoden ensimmäinen sisustusprojekti voidaan merkitä tehdyksi. Keittiön välitilan ongelma on ratkaistu ja Tulikiven suuri marmorilaatta on asennettu välitilaan. Kävin räpsimässä kuvat yhdestä nurkasta jo ennen homman viimeistelyä, alareunaan on tulossa vielä huomaamaton silikoni. Valitsimme italialaisen carrara-marmorin, jonka kuviointi on lähimpäni kvartsitasoa. Koska tason ja välitilan laatalla on eri valmistajat ja pelkästään erien välillä on suuria eroja, päädyimme valitsemaan laatan jossa on huomattavasti elävämpi pinta kuin tasossa. Näin välitila erottuu selvästi harmaampana kuin taso. Tulikiven Espoon myymälässä pääsimme valitsemaan muutamasta vaihtoehdosta juuri meille sopivan eron ja yksi vajaamittaiseksi jäävä laatta lyhennettiin siellä oikeaan kokoon. Erinomaista palvelua siis.

syyskuunkuudes_marble1
syyskuunkuudes_marble4

Nyt kun katselen tuon välitilan kiiltoa ja pintaa, pistää tuo tason himmeämpi kiilto hieman silmään. Isossa kuvassa se ei haittaa yhtään, mutta itse olisin toivonut tasoonkin hieman korkeampaa kiiltoa.

syyskuunkuudes_marble5

Otan keittiöstä kokonaisuudessaan kuvat, kunhan saan kahvinkeittimet ja muut systeemit lopullisille paikoilleen tasolla.Tällä hetkellä kaikki ylimääräinen tekisi mieli piilotella kaappien kätköihin, mutta katsotaan millaiseen puhdistukseen päädyn. Koko asunto käy läpi kevätpuhdistusta. Konmari teki tehtävänsä ja olen myynyt parin viikon aikana kaupunginosan kirppisten kautta omia sekä vauvan vaatteita ja kirjoja sekä elokuvia lähes parilla sadalla eurolla. Keittiöön tilasin Orthexin Gastromax säilytyslaatikoita, joilla särmään kuiva-ainelaatikot kuntoon. Talvivaatteet on kerrankin korjattu ajoissa talviteloilleen.

syyskuunkuudes_marble2

Siivousvimma on levinnyt myös blogiin ja ulkoasu tulee uudistumaan ihan lähiaikoina. Käykäähän antamassa mielipiteenne blogin toiminnallisuuksiin täällä, toki muukin palaute blogiin liittyen on tervetullutta.

Välitiloissa

Keittiö on jo hetken aikaa ennättänyt odottelemaan viimeistelyä ja jonkinlaista ratkaisua välitilaan. Projekti on viivästynyt ja tähän asti seinässä on ollut pelkkä mattamaali. Välitila toki viimeistelee keittiön, mutta toisaalta vääränlainen ratkaisu voi pahimmassa tapauksessa pilata kokonaisuuden. Välitilanlaatoitus sanan kuullessani, mieleen tulee kukikkaat boordit ja kymppilaatat kahvipannun kuvin koristeltuina. Tuo mielikuva tekee tepposet mielikuvitukselle ja helposti janoaa jotain yksinkertaista.

syyskuunkuudes_valitila_keittio

Tuota viimeisimmässä Avotakassa ollutta keraamikon kotia katsellessa, pohdin että tarvitseeko välitilan olla keittiön sievä seinäruusu? Huomaamaton ja mitään sanomaton? Kuvassa värikkäät uniikkilaatat ovat todellakin taideteos paikallaan ja tekevät yksinkertaisesta keittiöstä huomattavasti mielenkiintoisemman. No ehkä seuraavassa kodissa, nyt pitäydyn vaaleissa sävyissä.

Koska putkiremontti on koputtelemassa kulman takana jollakin laajuudella, emme nyt toteuta haavetta marmorimosaiikista tai subway-laatoituksesta marmorilaatalla. Pitkään mietimme, että ainoa ratkaisu tilaan olisi lasi. Lasi sopisi budjettiin ja putkiremontin tullen se olisi helppo siirtää ehjänä pois remontin tieltä. Marmori jäi kuitenkin kummittelemaan mieleen ja se toisi kivasti eloa muuten valkoiseen keittiöön ja onhan marmorissa materiaalina hitunen ylellisyyttä.

Marmorikuumeessa katsoimme vielä eri vaihtoehtoja lävitse ja yllättäen päädyimme Tulikiven verkkosivuille. Alunperinhän keittiön kivitasojen piti tulla juurikin Tulikiveltä ja talon kivimateriaalit ovat tämän tiimoilta tuttuja. Tulikiven mallistosta löytyi suuri Carrera-marmorilaatta, josta saisimme muutamalla laatalla helposti välitilan nurkkaukseen. Laatta voitaisi kiinnittää niin, että putkiremontin tullen laatan pystyy irrottamaan helposti ja laattaa ei tarvitse hajoittaa. Toki on mahdollista, että putkiremontin koittaessa olemme valmiit vaihtamaan keittiön ilmettä ja uusimme laatat. Sinne on vielä vuosia.

Eli nyt vaan laatta ehdokkaita mallailemaan ja sopivan harmaata laatta etsimään. Peukut pystyyn, että marmorihaave toteutuu.
Raportoin kuinka laataprojektin käy.

Epäasetelmanaisen kevätsommitelmat

Useimmilla sisustusbloggaajilla on maaginen taito loihtia elegantteja asetelmia, joissa kipot, kapot, kirjat ja kukat sujahtavat vaivattomasti omille paikoilleen. Kokonaisuudet ovat rentoja ja samaan aikaan, niin viimeisteltyjä. Usein näistä kuvista välittyy kiehtova tunnelma ja kokonaisuudet ovat kutsuvia. Kerrokset tekevät niistä mielenkiintoisia. Myönnän, minulta tämä jalo taito puuttuu täysin. Aurinkoisen kevätpäivän piristämänä päätin yrittää ja koota kukat pieniin maljakoihin ikään kuin sommitelmaksi keittiön saarekkeelle. Mun asetelmista tuppaa tulemaan liian järjesteltyjä ja aseteltuja, tylsiä ja jotenkin insinöörimäisiä. Ehkäpä nuo viime kevään pastellikuumeessa hankitut pikkumaljakot pehmentävät järjestyksen tuntua.

syyskuunkuudes_asetelma6
syyskuunkuudes_asetelma3
syyskuunkuudes_asetelma4a

Minulla on luontainen tapa etsiä järjestystä ympäristöstä, näin esineet järjestyvät tiettyyn rytmiin. Väittäisin, että minulla on melko hyvä kolmiulotteinen hahmotuskyky ja isot kalusteet löytävät paikkansa, mutta nämä asetelmat. Puh. Kaipaan harjoitusta.

syyskuunkuudes_asetelma4b
syyskuunkuudes_asetelma2

Taisi olla Coco Chanel, joka kehoitti naisia vilkaisemaan peiliin ennen poistumista kodista ja poistamaan yhden asusteen kokonaisuudesta. Näin vältettiin liian runsas kokonaisuus. Tätä samaa ohjetta noudattaen poistin tarjottimen maljakoiden alta ja kokonaisuudesta tuli selkeämpi. Mulle sopiva ohje on ehdottomasti ”Less is more”. Jatketaan siis harjoituksia.

Vaan onpa mukava aloittaa viikko, kun koti on pyyhitty pölyistä, maljakossa on tuoreita kukkia ja pienten virpojien eilinen vierailu jaksaa hymyilyttää vieläkin.

Oi ihana kamala valo

Ihana kevätaurinko ja lämmin tuuli! Mitä parhaimmat ulkoilusäät ja eilen pääsin jo kuivin jaloin pajunkissametsälle. Hienot oksat löysinkin. Retken ainoa erhe tapahtui valmistautumispuolella, kun vauvan ja koiran pakattuani lukitsin meidät ulos. Ei ollut ensimmäinen kerta kuukauden aikana. Ei muuta kuin nöyrästi puhelin kouraan ja karavaanin suunta kohti miehen työpaikkaa. Bebe sai päiväunet raittiissa ulkoilmassa, minä ja koira puolestaan kartutimme päivän askelmäärät huippuunsa.

Aurinko hemmottelee meitä ja tuo myös kaikki kodin pienet virheet esille. Julmaa. Yllättäen kaikki näyttää pölyiseltä ja likaiselta. Itselläni silmään pistää keittiönikkuna, joka tuntuu karmeudellaan pilaavan koko keittiön. Ikkuna on päässyt huonoon kuntoon ja isompi remontti on luvassa vasta muutaman vuoden päästä. Ikkunaa on kunnostettu syksyllä, joten nyt sen saa avata ja pestä. Ihana saada lasit kirkkaaksi.

syyskuunkuudes_valkoinenkeittio8
syyskuunkuudes_valkoinenkeittio6

syyskuunkuudes_valkoinenkeittio5

Tähän asuntoon muuttaessa ajattelin kokeilla verhotonta elämää, mutta tässä sitä ollaan. Tilaamassa verhoja siihen siihen viimeiseen verhottomaan ikkunaan. Valoisassa asunnossa, verhot tuovat kotoisuutta ja viimeistelevät sisustuksen. Tällaisenaan tämä ikkunan seutu näyttää omaan silmään viimeistelemättömältä. Tässä tapauksessa verhoilla on funktionsa, suojata valolta. Päiväpuolella aurinko paistaa vailla suojaa ja kesäkuukausina tarvitaan verhot. Sälekaihtimet ovat inhokki numero yksi, joten olen kaivannut ratkaisua niiden tilalle.

syyskuunkuudes_valkoinenkeittiö4
syyskuunkuudes_valkoinenkeittio7

Ensin suunnittelin pellavaisten laskoskaihtimien tilaamista, mutta halusin säilyttää osan nykytilan eleettömyydestä ja yksinkertaisuudesta. Woodnotesin paperinarukaihtimet tuntuivat täydelliseltä ratkaisulta ja toimisivat hyvin myös silloin, kun verhot täytyy pitää alhaalla päivittäin. Kuosin läpi kuultaa juuri sopivasti, eikä verho tee ikkunaan kangasseinää. Kävin katsomassa kaupassa kuosi- ja värivaihtoehtoja jo alkutalvesta. Jäin pohtimaan väriä mustan ja valkoisen väliltä. Musta paperinaru on ihanan dynaaminen ja jämäkkä, mutta lopulta päädyin noudattamaan valitsemaani linjaa vaaleasta keittiöstä. Valkoinen sävy komppaa hyvin vaalean lattian kanssa ja sopii se kauniisti myös kermanvaaleaan KitchenAidiin.

syyskuunkuudes_valkoinenkeittio1
Kuinka ollakaan väriä tuumaillessani Woodnotesin verhot olivat päätyneet Stockmannin kantistarjoukseen. Näinpä valkoinen Woodnotesin Vista-rullaverho on tilattu. Toimitusaika oli sen verran pitkä, että ennätän hyvin vielä pesemään ikkunat.