Ihanat, kamalat lelut

Jo esikoisen syntymän myötä opettelin mielessäni hyväksymään, että meille kotiin tulee nyt irtaimistoa mikä ei välttämättä hivele esteettistä silmääni. Lego-palikoita kaikissa sateenkaaren väreissä, riemunkirjava leikkimatto, yksisarvisten koristama leikkipiano ja lukuisia pieniä aktiviteettileluja, jotka illan päätteeksi etsivät paikkaansa olohuoneen lattialta. Alusta asti olen aika kriittisesti suhtautunut tavaroihin, jotka ovat ihan ”välttämättömiä” vauva-arjessa. Esikoisen kohdalla meillä ei ollut tarvetta vaikkapa vauvan tuolimopolle, pehmustetulle leikkikehälle tai pallomerelle. Vaikka olemme tarkasti seuloneet ulko-ovesta meille vyöryvät muovihärpäkkeet, on kaiken maailman härpäkettä kerääntynyt. Ymmärrän kyllä, ettei prinsessahörsötyksestä ja kimalteista innostuva tyttö innostu leikkimään pelkillä sisustukseen sointuvilla puupalikoilla, mutta pieniksi päreiksi hajoava muovijäte kauhistuttaa minua. Olen pyrkinyt järjestämään tyttären huonetta niin, että kaikille tavaroille olisi paikkansa ja näin pienimmätkin Ryhmä Hau -lelut säilyisivät ehjänä sekä pois pikkusisko näköpiiristä.

Joulusta on kulunut jo tovi, mutta tytärten lahjat ovat niin herkullisesti päinvastaisista ääripäistä, että on pakko jakaa tämä tarina joululahjamarkkinoilta. Nuoremman neidin kierrätettynä ostettu Siluettiverstaan Pilvi-lelukaari vastaa aivan täydellisesti ideaalilelua. Se on kaunis, Suomessa suunniteltu ja valmistettu, helposti kierrätettävä, muoviton ja mikä parasta lapsi rakastaa sitä. Puiset lelut saavat kyytiä, kun vauva heiluttelee ja irrottelee niitä kaaresta. Tämä oli ensimmäinen lahja, jonka olen hankkinut käytettynä. Olin päätöksestäni hyvin ylpeä.

Isomman neidin lahja on sitten aivan toisesta ääripäästä. Se on metrin korkuinen Disney-prinsessa linna, joka kirkuu turkoosin, pinkin ja lilan väreissä. Se vie paljon tilaa, siinä on kaiken näköisiä härpäkkeitä. Se on todennäköisesti valmistettu kaukana Aasiassa ja sen hiilijanlan jälki kilpailee Kalliolaisen yksiön kanssa. En edes uskalla ajatella mitä tästä on jäljellä meidän tyttöjen jälkeen ja kukakohan tämän ottaa vastaan meidän käytön jälkeen? Niin ja tämä on hankittu hirveässä kiireessä, koska jostakin käsittämättömästä syystä tämä ei ollut kelvannut kenellekään jouluaaton aattoon mennessä. Wonder why?

Miten me sitten päädyttiin ostamaan tämä linna? Esikoisen lahjahankinnat oli aloitettu tarkan skannauksen jälkeen jo marraskuussa ja the lahja oli laitettu tilaukseen Black Fridayn –alennushuumasta. Olin ylpeä lapsestani, kun useamman selailun jälkeen satasivuisesta lelukatalogista toiveiksi päätyivät somat kodinkoneet leikkikeittiöön, nuken vaatteita, mikrofoni ja nuken vaunut. Näitä jälkimmäisiä olimme pohtineet jo isosisko-lahjaksi pikkusiskon synnyttyä. Pistin kauniit nukenvaunut erään verkkokaupan ostoskoriin ja tyytyväisenä tuumin tehneeni hyvän lahjahankinnan tai niin ainakin luulin.

Kävikin niin, että tämä tilaus ei saapunut koskaan meille. Tänä päivänäkään en tiedä sotkiko kyseinen verkkokauppa, Postnord, Matkahuolto vai Black Friday –lähetyksistä pullistellut lähikauppa tilauksen, mutta me emme sitä saaneet vaikka tilaus oli tehty reippaasti ennen joulua. Näinpä jouluviikolla olimme tilanteessa, ettei pakettia näy eikä noita kyseisiä rattaita löytynyt enää mistään kivijalka- tai verkkokaupasta. Mun hieno etukäteisvalmistelu valui hukkaan. Lelukauppojen hyllyt hupenivat ja the lahja täytyi miettiä uudestaan. Kolmivuotias tyttö ymmärtää jo joulusta juuri niin paljon, että osaa odottaa sitä yhtä ihanaa asiaa ja sitä, että lahjan saa jouluaattona eikä sitä seuraavalla viikolla. Viime vuosina olen ajatellut, että en halua lahjojen hankinnasta sellaista kissan hännän jahtaamista muistuttavaa sekoilua ja turhan tavaran hankkimista. Nyt oltiin just sellaisessa sekoilutilanteessa.

Tyttö oli puhunut pitkään nukke- tai Barbi-kodista. Olin miettinyt, että sellainen unelmien nukkekoti hankitaan syntymäpäivä lahjaksi, koska sellainen vaatii hieman askartelua myös äidiltä ja siihen ei nyt ollut aikaa vastasyntyneen vauvan kanssa. Barbeille oli myynnissä muutama kompaktimpi kotileikki ja aatonaattona mieheni lähti lahjaostoksille etsimään tätä kompaktia Barbi-kotia. Ja hän tuli kaupasta mukanaan tämä Disney-prinsessalinna. Enkä mä oikeasti tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa? Taisin kuitenkin nauraa.

Yksi asia minkä tiesin heti – tytär rakastaa tuota kapistusta maasta taivaisiin. Olin aina ajatellut, että Barbi-koti olisi rakennettu kirjahyllyyn tai jotenkin muuten, niin että se olisi osa sisustusta, kuten vaikkapa tässä esimerkissä. Jos meillä olisi ollut hieman enemmän aikaa olisin varmasti päätynyt ostamaan tämän tyylisen talon. Mutta monen sattuman jälkeen meillä on metrin korkuinen Disney-unelma ja se taitaa sopia tyttäreni sateenkaaren kirjavaan maailmaan niin paljon paremmin kuin mikään äidin DIY-henkisistä sisustusleluista. Luulen, että tätä kaunistusta saamme katsella vielä useamman vuoden.

Vaikka yrittäisin pitää lelukimaran esteettisesti viehättävänä joukkoon mahtuu myös näitä vähemmän kauniita paketteja, mutta tärkeintä on leikki jota sen äärellä leikitään. Tuossa prinsessalinnassa asuu sulassa sovussa lääkäri, prinsessa, remonttisuunnittelija ja kuningatar sekä tosi monta pikkusiskoa. Siellä ne sitten pelastaa hädässä olevia eläimiä, järjestää juhlia, hoitavat lapsia, tekevät ruokaa ja kiiruhtavat töihin. Leikissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, arvoja ja tapoja. Leikissä käsitellään päivän tapahtumia, iloisia, jänniä ja joskus vaikeitakin juttuja – leikin kautta äidille voi kertoa helposti senkin, että pikkusisko on ihana ja samalla ihan tosi raivostuttava tyyppi. Milloin leikkikaverina on äiti, isä tai päiväkotikaveri, mutta joulun jälkeen ei ole ollut päivää, jolloin sillä ei olisi leikitty. Nyt talon on saanut jo siirtää pois sängyn vierestä, jossa se oli ensimmäiset pari kuukautta.

Tyttöjen leikkejä seuraillessa olen pohtinut, että olisi ihanaa jo seuraavassa kodissa heille olisi oma leikkihuone. Makuuhuone jaettaisiin ja se olisi leikeiltä rauhoitettu paikka levolle. Leikit olisivat puolestaan omassa Huvikumpumaisessa huoneessaan, sinne voisi jättää leikit odottamaan seuraavaa päivää ja piirrustuspöydän äärellä voisi maalailla tai käydä sadepäivänä eväsretkellä.

Eläminen ja elämisen jäljet kuuluvat lastenhuoneeseen, niin kuin rutussa olevat matot ja paperisilppu, jotka kuvassakin vilkkuvat.

Pienen tytön huoneeseen

Kesälomasuunnitelmat alkavat olla ajankohtaisia, kun loman alkuun on enää kolmisen viikkoa. Minne nämä viikot katoavat, kovasti on vielä töitä ennen kuin loma alkaa, mutta tässä vaiheessa on hyvä miettiä mitä sitä lomallaan tekisi? Tavallisesti ollaan lähdetty matkoille heti loman alkaessa, mutta nyt porrastellaan lomia, jotta pieni neiti saa mahdollisimman pitkä kesäloman.

Oman lomani alkuun ajattelin ottaa työn alle tytön huoneen sisustamisen. Tämä kun on asia, jota ei saa rauhassa ja stressivapaasti toteuttaa arkena. Maalaus ja tapetointi ovat olleet suunnitelmissa jo pidemmän aikaa. Optimistina kuvittelin, että homma onnistuu tuosta noin vaan joku talviviikonloppu. Hah. Kuinka väärässä olinkaan, maalitelan varteen tarttumiseen ei ole ollut juuri paukkuja.

Ajankohta on huoneen freesaukselle on oikein hyvä nyt. Tyttö on alkanut viime kuukausina viihtymään paremmin huoneessaan ja oikeasti myös nukkuu yönsä siellä. Ihan lyhyen ajan sisällä olen liikutuksesta pyyhkinyt silmäkulmia, kun päiväkotipäivän jälkeen beibe on mennyt omaan huoneeseensa lukemaan rakkaita kirjoja tai leikkimään nalleillaan. Huoneesta kuuluu keittiöön asti suloinen pospotus leluille ja kirjanlukukaveriksi tarjoutuva vanhempi saa kysyvän katseen ”voisitko antaa mun olla hetken rauhassa?”. En ole sen kummemmin tuputtanut paikkaa hänelle, vaan antanut hänen itse valita paikkansa. Vaikka leikit leviävätkin ympäri asuntoa, on oman huone löytänyt ainakin funktion rauhoittumispaikkana.

Siinä missä vauvan sielun elämää ja mieltymyksiä on vaikea arvailla, taaperon kohdalla tietää jo vähän paremmin mitä tarpeita omalle tilalle on. Modernisti Kodikkaan Kerttu kirjoitti taannoin osuvasti siitä, että vauva ei ihmeemmin omaa huonetta kaipaa, vaan sisustelun kanssa kannattaa malttaa kunnes lapsi on hieman isompi. Meillä eloisa tyttö kaipaa oman tilan paitsi leikeille myös rauhoittumiseen. Kiikkua tai kiipeilyseinää huoneeseen ei sijoiteta, koska epäilen niiden pidentävän entisestään yöpuulle rauhoittumista. Myöskin värimaailma saisi olla melkoisen rauhallinen. Olenkin kovasti ihastunut Tikkurilan tämän vuoden pastellin pehmeään angora-sävyyn ja sen kanssa samaa maailmaa on Bårastapeterin Wonderland malliston Molntuss-kuosi. Puuteriin taittava sävy sopii hyvin meidän parketin sävyihin ja kuosi on samaan aikaan graafinen että romanttinen. Toki tämä on huomattavasti kesympi versio aikaisemmista pohdinnoistani.


1. Inspiraatiokuva Bloomingvilleltä 2. OYOY:n Dot-pussilakanasetti 3. Ferm Livingin Dots-juutimatto 4. Bloomingvillen harmaa pöytä 5. Bloomingvillen vaaleanpunainen jakkara 6. Tellkiddon Bearface-paperipussi 7. Bårastapeter Molntuss -tapetti 8. Leander juniorisänky 9. OYOY Norsutyyny

Piirustuspöydälle on ihan selkeä tilaus ja Bloomingvillen pöydän löysin Jollyroomista. Pieniä pyöreitä pöytiä ei ole ollut ihan valtavasti tarjolla ja Homevialauran Lauralta sain vinkin kurkistaa Jollyroomin valikoimaa. Pöytä ei näytä liikaa lastenhuoneen pöydältä ja se voisi jatkossa palvella vaikkapa yöpöytänä, saman sarjan soma vaaleanpunainen jakkara sopisi hyvin settiin. Täytyy sanoa, että muutenkin Bloomingdavillen mallisto istuu täydellisesti haaveisiini tytön huoneen ilmeestä.

Meidän pieni tyttö on tähän asti mahtunut hyvin Stokken pinnasänkyyn. Nyt tuntuu, että korkeat pinnat käyvät aivan liian ahtaaksi tytölle ja eihän hän enää ole pinnasänkyiässäkään. Juniorisänkyjen valikoima om melko lannistavaa katseltavaa sisustajalle. On kuin lastenhuoneiden sisustuksessa olisi jääty nostalgiakuplaan ja monissa sängyissä on kerrassaan hämmentävää uusromantiikka vivahdetta. Miksi? Toinen vaihtoehto näille on kolhot sairaalasängyn näköiset ratkaisut. Olenkin ihastunut Leanderin siroon ja yksinkertaiseen sänkyyn, jonka muotoilu sopii hyvin moderniin kotiin. Tässä vaihtoehdossa kauhistuttaa ainoastaan lähes 600 euron hintalappu. Sängyssä on toki hyvä patja ja se on ollut kovin suosittu Suomessa, jolloin sen jälleenmyyntiarvo lienee hyvä. Mittaa pedillä on 150 senttimetriä, jolloin sillä on käyttöikää reippaasti. Siltikin mietin tuota hintaa.

Samalla kun huone muokataan lopulta taaperon huoneeksi, saa siellä oleva Ikean vieraspeti siirtyä muualle ja näinpä meidän kodista uupuu jatkossa vierashuonefunktio. Vieraiden lisäksi tuossa evakkovuoteessa on välillä nukkunut toinen vanhemmista, jotta joku perheenjäsenistä on saanut nukkua rauhassa hulinaöinä ja viime talvena yskän kiusatessa vuorollaan jokaista meistä. Kovasti kiinnostaisi joku nojatuoli, josta saa tarvittaessa tehtyä vuoteen. Otan mielelläni vastaan ideoita tällaisista tuoleista, jos jollakin teistä on sellainen mielessä.

PS. Linkit ovat sinun iloksesi, eivät yhteistyötarkoituksiin.

Tytön huoneen tapetit

Kun yksi seinä on saanut uuden värin pintaansa on aika suunnitella seuraavaa kohdetta. Eteiseen ei lopulta laitettu tapettia, vaan se maalattin tumman siniseksi. Kuvia eteisestä luvassa heti, kun valokatkaisimet sun muut ovat paikoillaan. Tapetin kaipuu jäi kaihertamaan sen verran, että pohdin yhden seinän tapetointia tyttären huoneesta.

Kukkia, lintuja, pupuja vai graafisia kuvioita? Siinäpä mietittävää kerrakseen. Ennen neidin syntymää olisin valinnut ehdottomasti selkeän graafisen kuosin. Mutta pienen tytön maailmaa seuraillessa värikkään kukkaiset tapetit ja muut tyttömäiset jutut houkuttelevat entistä enemmän. Laukut, kengät, meikit ja nuket näyttävät kiinnostavan jo puolitoista vuotiaana, niin miksi ihmeessä huoneen pitäisi olla täysin sukupuolineutraali ja väritön? Toki lapsen lelut ja kaikennäköinen pikkusälä tuovat väriä huoneeseen ilman tapettiakin ja iso kuosi puolestaan kaipaa kaverikseen selkää sisustusta. Tähän postaukseen kokosin kolmen eri teeman alle omat tapettisuosikkini.

Trooppiset kukkatapetit

Magnoliat, orkideat ja kirsikkapuun oksat ovat samaan aikaan selkeän moderneja kuin hivenen satumaisia. Näitä katsoessa mieleeni tulee Sinkkuelämän Chalotta ja hänen tyttärilleen sisustama lastenhuone. Muistelin siellä olleen pinkit seinät ja jossakin huoneessa tapettina oli lilja-kuosi. Kun kuosi on riittävän selkeä sopii se hyvin moderniin asuntoon ja tuo kuitenkin ripauksen leikkisyyttä huoneeseen. Cole & Son flamingoja ja orkidea-kuosia on jonkin verran näkynyt makuu- ja lastenhuoneissa. Jotenkin tuo flamingo puhuttelee minua maltillisella värimaailmallaan.

tapettikollaasi1
1. Cole & Son, Flamingo 2. Boråstapeter, Magnolia 3. Cole & Son, Orchid

Kukkatapetit huvikummun hengeen

Etenkin kesänkorvalla kukkatapettivillitys valtaa minut. Siinä missä joku haaveilee täydellisestä kukkamekosta, minä haikailen kukkatapetin perään. Niin sitä selkeiden linjojen nainenkin yllättää itsensä. Näissä tapeteissa on sellaista huvikumpuhenkeä, jonka perään kaipaan kukkaniittyjen kaipuussa. Boråsin mallistosta löytyy ihana Wonderland-mallisto, josta löytyy upeita satumaisia tapetteja myös moderniin makuun. En kuitenkaan löytänyt valikoimasta hakemaani värisävyä, tummat pohjat ovat hieman liian tummia makuuni ja vaaleat eivät taas muuten istu omaan väripalettiin.

Tällä hetkellä tästä teemasta suosikkini on Cole & Son Hummingbirds, jonka linnut ja kukat antavat tarinan juurta vaikka iltasatuun. Tämä tapetti toki määrittelee huoneen muun sisustuksen rahtusen yksinkertaisemmaksi, ettei kokonaisuudesta tule levotonta. Suomalaisen Pihlgren & Ritolan Kirsikkapuu kuosiin törmäsin viime keväänä Huvila ja Huussi -ohjelmassa, jossa sisustettiin kesähuone kolmelle sisarukselle. Vaaleapohjainen tapetti kävi meillä jo kokeilussa. Sävy on kaunis, mutta ison pinnan syheröisyys mietittää. Pitäisikö kukkatapetin olla kuitenkin rohkeampi?

tapettikollaasi2
1. Cole & Son, Collection of flowers
Hummingbirds 2. Cole & Son, Collection of flowers The India Paper 3. Pihlgren & Ritola, Kirsikkapuu

Graafiset tapetit

Ennen kuin sukelsin pää edellä vaaleanpunaiseen kuplaan, olisin ehdottomasti valinnut huoneeseen suht’ sukupuolineutraalin graafisen kuosin. Edelleenkin nämä ovat ihania ja kauniita. Jälleen kerran Cole & Son -mallistosta löytyy kivoja vaihtoehtoja, kuten klassinen Woods tuunattuna päärynöillä. Klassikko Trapez kelpaisi puolestasi vaikka lastenhuoneeseen. Taannoin bongasin Kertun postauksesta aivan ihanat Sissy and Marley -tapetit. Aivan ihania pupunkorvia, sydämiä, seeproja ja elefantteja. Näistä on vaikea valita suosikkiaan. Jos huoneeseen tulee jotain graafista, täytyy sen ehdottomasti olla jotain näin suloista. Kurkkaa lisää Sissy & Marleyn tapetteja heidän kotisivuiltaan.

Graafisempi tapetti tekee tilasta rauhallisemman ja antaa tilaa muulle värimaailmalle. Toki nämä vaihtoehdot istuvat paremmin muuhun kotiin. Tuntuu kuitenkin, että ihan mustavalkoiset ja graafiset lastenhuoneet on jo niin nähty ja kaipaan kovasti jotain leikkisempää.

tapettikollaasi3
1. Cole & Son, Woods & Pears Contemporary Restyled 2. Boråstapeter, Trapez 3. Kaksi alinta riviä Sissy & Marley -mallistosta

Millaisia tapetteja teillä on lastenhuoneessa? Ja minkä tapetin sinä valitsisit näistä?

Pienen neidin maailmaa

Kurkistus pienen neidin huoneeseen. Vain kurkistus, koska sain raivattua yhden nurkan vapaaksi pyykeistä ja tämä taitaa olla ainoa kolonen huoneessa, jota voi kutsua valmiiksi. Raivaamista helpottaa kovasti House Doctorin pyykkipussit, joihin lelut saa piilotettua ja ne on helppo kantaa vaikkapa olohuoneen puolelle leikkejä varten. Tilasin näitä kaksi kappaletta Domdomista, toisen ruudullisena ja toisen raidallisena. Raidallinen on tällä hetkellä olohuoneessa, kun siellä ne leikitkin vielä tässä vaiheessa useimmiten ovat.

syyskuunkuudes_vauvanhuone1
syyskuunkuudes_vauvanhuone2
syyskuunkuudes_vauvanhuone7

Toiselle seinälle on tulossa vielä tapettia ja kenties tällekin seinälle jotain kuvioita. Mutta tulevasta värimaailmasta sen verran, että kodin vaalea linja jatkuu myös tytön huoneessa. Vaaleaa roosaa, persikkaa, harmaata, pehmeää puun sävyjä ja hitunen mustaa. Sellaisella reseptillä lähdetään huonetta sisustamaan.

syyskuunkuudes_vauvanhuone5

Minkälainen äiti sitä nyt kieltää värit lapseltaan? Siinä varsin kuumottava kysymys. On lapsilla asiat hyvin, kun tästäkin täytyy huolehtia. Mitäpä koulukiusaamisesta, maailman rauhasta ja ilmastonmuutoksesta, kun äidit tärvelevät lapset jo alkuunsa pelkällä värien käytöllä tai sillä, ettei värejä käytetä. Lauran blogissa käytiin taannoin pilke silmäkulmassa väriallergisten keskustelua lastenhuoneiden värityksestä. Oletus kun on, että lapsen huoneen täytyy olla väritykitystä legopalikoiden ja My Little Ponyn sävyissä. Keskustelu on mitä viihdyttävin ja tarjoaa hyvää vertaistukea värimaailmaltaan rajoittuneille äideille. Myönnän, että oma väripalettini saattaa kuulostaa kapeahkolta lastenhuoneen sisustamista ajatellen. Samaan aikaan uskon, että rauhalliset puitteet tuovat hyvää tasapainoa pienen ihmisen elämään. Neidin värikäs lelukaravaani ja miksei myös tyttömäiset kuosit vaatteissa tuovat kyllä riittävästi väriä huoneeseen, ja kun päivät täyttyvät uuden oppimisesta tarvitaan rauhallista sopukkaa unille. Enkä koe, että vaikkapa sitterin värityksellä olisi ratkaisevasti väliä pienokaisen mielikuvituksen kehittymiselle, eiköhän se muu anti ratkaise ihmistaimen luovuuden määrän.

syyskuunkuudes_vauvanhuone4

syyskuunkuudes_vauvanhuone_3a

Seinällä oleviin Dots-koukkuihin on helppo ripustaa vaatteita tai vaikkapa leluja. Tytön juhlamekot ovat niin somia, että ne ripustaa mielellään esille, koska käyttökertoja noille ihanuuksille kertyy vain muutamia. Niille kaveriksi vielä käyttöä odottavat farkut. Seuraavaan koon vaatekertaa ostaessa sitä jotenkin havahtui huomaamaan, että omasta vauvasta on kasvanut pieni taapero. Enää ei hypistellä pikkunuttuja vauvahyllyllä, vaan tyttömäisempiä mekkoja, neuleita, farkkuja ja t-paitoja.

Vuosi sitten kokosin 50- ja 56 –kokoja lipastoon ja nyt pienokaista odottaa setti 74-koossa. Loman aikana valpas tyttö lähti konttaamaan ja näinpä siirryttiin kokonaan uudelle ajalle tytön kanssa. Samaan aikaan niin iloista, mutta myös haikeaa. Siihen haikeuteen täytyy vain tottua, sillä ainoa asia mikä pienen kanssa on varmaa, on juurikin se muutos.

Lastenhuoneen sisustamista

Syyskuunkuudes moderni_lasten

Mitenpä sitä sisustaisi pienen tytön huoneen? Ajatusta on haudottu jo siitä lähtien, kun saimme osviittaa tulokkaan sukupuolesta, mutta suunnitelmat jäivät kaiken kiireen keskellä ajatuksen tasolle. Mies haaveili anime-henkisestä seinämaalauksesta ja minä puolestaan kokosin haaveeni Pinterest-kansioon. Lopulta kaiken kiireen keskellä huoneeseen hankittiin Ikeasta lipasto vaatteiden säilytykseen ja Tori.fistä hoitopöytä, ennestään huoneessa on Ikean sohvasänky. Prinsessa nukkuu edelleenkin vanhempien huoneessa ja tulee nukkumaan siellä vielä jonkin aikaa, mutta onhan se mukava laittaa huone valmiiksi asukastaan varten.

Tällä hetkellä sisustavat äidit tuntuvat suosivan graafisen mustavalkeita huoneita. Näillä linjoilla olen minäkin, sillä lasten leluista ja vaatteista tulee melkoisesti väriä, mustasta ja valkoisesta tulee näille kiva tausta. Hello Kitty –henkistä väri-ilotulitusta meillä tuskin nähdään, vaikka graafisen värityksen pariksi kaipaisin hieman pehmeitä pastelleja sekä Huvikumpu-tunnelmaa. Huvikumpu-tunnelmalla tarkoitan iloisia printtejä ja herttaisia yksityiskohtia, jotka herättelevät pienokaisen mielikuvitusta ja tuovat kivat puitteet leikeille.

Syyskuunkuudes_modernilastenhuone2
Syyskuunkuudes_Modernilastenhuone

Brittiläisestä Decobabystä löysin ihania pieniä juttuja tytön huoneeseen, joissa moderni ilme yhdistyi reippaan leikkimieliseen meininkiin. Liikkeen on perustanut graafikkoäiti, joka oli poikansa huonetta sisustaessa huomannut kuinka monella pienellä tuotemerkillä ja suunnittelijalla on persoonallisia tuotteita juuri lastenhuoneeseen. Omaan verkkokauppaan hän on koonnut tuotteita, joiden on tarkoitus kestää vauvalla myös taaperovaiheen yli. Itse pidän myös ajatuksesta, että huoneen sisustusta ei pistetä kokonaan uusiksi lapsen kasvaessa, vaan ratkaisut kestävät jonkin aikaa ja kulutusta. Monet asiat pienen ihmisen elämässä on kertakäyttöisiä, oman huoneen sisustuksen ei mielestäni tarvitse olla sitä.

syyskuunkuudes lastenhuone2

En ole seinätarrojen suurin ystävä, mutta nuo Shanna Murrayn herttaiset tekstit sopisivat valkoisena vaikkapa liitutaulun kulmaan. Kaupasta löytyy myös muita hauskoja seinätarroja, kuten nuo pastellinväriset kolmiot. Värikkäät lelut voi puolestaan lisätä osaksi sisustusta ja etsiä niille paikat seinälokerikoista, eri asia on sitten se kuinka kauan nuo lelut pysyvät paikoillaan. Tekstiileissä on hauskoja mustavalkoisia kuosia ja eläinhahmoja.

syyskuunkuudes_lastenhuone1

Omia suosikkejani ovat Formage La Rue Petiten Las Vegas valaisimet ja tanskalaisen OYOYn leikkisät tekstiilit. Yllä olevassa kollaasissa on juurikin noita Formage La Rue Petiten valaisimia ja postauksen alussa olevat fiiliskuvat ovat OYOYn.

Miten suloinen onkaan tuo neulottu pigviinityyny ja olisihan se nyt kiva lukea yhdessä iltasatua tuollaisen pilvenmuotoisen valon alla?