Olohuoneen raikkaat Marimekot

syyskuunkuudes_olohuone_marimekko1

Nyt on uudet Marimekot kotiutuneet olohuoneeseen. Savonlinnan reissulla poikkesin Marimekon liikkeeseen ja ilokseni kevään uutuustekstiilit olivat juuri saapuneet sinne. Hakusessa oli nämä Mint-tyynyt ja alun perin tarkoituksena oli hankkia joko vaaleanpuna-oranssi tai sinivalkoinen yhdistelmä. Pellavaiset tyynyliinat näyttivät kuitenkin niin herkulliselta kumpikin, että valinnanvaikeuden välttääkseni ostin kummankin. Klassista viiva voi löytyä useammassakin sävyssä kodissa.

Täytyy sanoa, että klassikko on uudistunut raikkaasti ja kuinka ollakaan tämä uusi sisustusmallisto muistuttaa enemmän Armia kuin monet mekot ennen tätä. Itselleni monet Marimekon kuoseista tuntuvat liian kovilta ja hallitsevilta nykyiseen kotiin, joten pehmeä luonnonvalkoinen ja raikas vaaleanpunainen ovat tervetulleita sävyjä mallistoon. Ihanan pehmeältä näyttävät myös mallistoa täydentävät lasiesineet. Tuo vaaleanpunainen tyyny on hyvä yhdistelmä mustavalkoisen kanssa ja mielessäni täydellinen pari sille olisi Svensk Tennin elefantit mustavalkoiseja.

Pähkäilin, että mitä raitakaksikko saa seurakseen ja tyynyarkistosta otin esille Hayn Dot –kanervanpunaisen tyynyn. Balmuirin musteensininen pellavatyyny rauhoittaa kokonaisuutta. Kuvienoton jälkeen vaihtelin järjestystä vielä niin, että valkoraidat siirtyivät divaanille ja pinkkipainos jäi paikoilleen – liikaa raitoja yhdelle sohvalle.

syyskuunkuudes_olohuone_marimekko2

syyskuunkuudes_olohuone_marimekko3

syyskuunkuudes_olohuone_marimekko4

Olohuoneeseen odotellaan saapuvaksi uutta sohvapöytää. Vielä pari viikkoa, niin pöytä on uudessa kodissaa ja olohuoneeseen päästään puonimaan uutta järjestystä. Näitä kuvia katsellessa silmään pistää sohvan alta pilkistävien lego-palikoiden lisäksi tuo keittiön ikkuna sälekaihtimineen ja eteisen viimeistelemättömyys. Kun huoneet ovat yhtenäistä tilaa, ei toisen huoneen epäkohtia voi sulkea ovella toiselle puolelle. Projekti kerrallaan. Seuraavana vuorossa tuo keittiö.

Miltä joulu näyttää kotona?

Yritin etsiä kuvainspiraatiota jouluisesta kodinsisustuksesta, sellaisesta joka ei alleviivaa joulua kaiken maailman tilpehöörillä vaan henkii tunnelmaa. Minäkään en aio ripustaa jouluverhoja ikkunaan ja tonttupolkan aika ei ole vielä. Joulukuusi meille tulee ja näin pimeänä vuoden aikana otan ilon irti runsaammasta sisustuksesta, taljoineen, kynttilöineen ja tunnelmoin kaikilla aisteilla. Tyylilleni uskollisena joulukukkani ovat valkoisia – amaryllis, ruusu, tulppaaneja ja ehkä eukalyptyksen oksa. Kuvia selatessa ajatukset palasivat jatkuvasti Marimekon joulukuvastoon, jossa klassikko näytti raikkaammalta kuin vuosiin. Kuositykityksen sijaan Marimekko on stailattu ihanan skandinaavisesti ja näyttää trendikkäämmältä kuin aikaisemmin.

Syyskuunkuudes_marimekko_joulu2015aa

Näissä kuvissa on sellaista joulutunnelmaa, josta pidän. Hieman kaipaisin lisää loistetta ja ylellisyyttä. Kultaisia ja hopeisia yksityiskohtia. Marimekon joulusta kotiuttaisin meille mieluusti tuollaisen neulotun Siirtolapuutarha-tyynyn, niin ihanalta näyttää tuo yläpuolella oleva upottava sohva tyynyiseen. Sen innoittamana päätin koota jouluisen kollaasin moderniin kotiin, olohuoneeseen.

Syyskuunkuudes_marimekko_joulu2015bb

syyskuunkuudes_talvikoti_olohuone_inspiraatio

Näiden tykö vielä valkoinen pehmoinen lampaantalja ja joulukuusi, niin olohuoneen jouluasu on valmis. Iittalan syksyllä myyntiin tulleet Kaasa-lyhdyt ovat lämmin yksityiskohta talvikodissa. Oma valintani olisi tuollainen hiekan harmaa, mutta joulun aikaan sen kaveriksi sopisi hienosti myös tuollainen karpalonpunainen, sen verran joulukodissani voi olla viitteitä tontun nuttuun. Sitä loistetta taas toisi Georg Jenssenin kynttilänjalka, joista kelpaisi malli kuin malli, tähän valitsin yksinkertaisen Precious-kynttilänjalan. Mustavalkoisten tyynyjen kaveriksi valitsin Balmuirin valkoisia pellavatekstiilejä ja harmaan Alpakka-tyynyn. Tuollaisen ihanan pehmeän alpakkatyynyn onnistuin jo löytämään Balmuirin showroomin – joulumyyjäisistä. Optimistina rakensin kollaasin Muuton Around -pöydän ja Tom Dixonin valaisimen ympärille – vaan epäilen, ettei pöytä ennätä vielä aatoksi kotiin.

Syyskuunkuudes_marimekko2015joulu2

Vielä sananen Marimekosta, joka useimmiten tuo mieleen klassikkokuosit ja väri-iloittelun. Omaan Marimekko historiaan kuuluu myös työ. Olin piskeluaikoina töissä myyjänä Marimekon Esplanadin myymälässä ja pari joulua menikin kääriessä paketteja Unikkoon ja tasaraitaan. Noiden vuosien aikana minulle kehittyi vuosien Unikko-ähky ja kuosille on ollut nollatoleranssi meidän kodissa, mutta kas kummaa sehän näyttää ihan luupaavalta tässä uudessä vaaleanharmaassa asussaan. Täytyy sulatella tätä vielä hetki, mutta minusta tämä on oikein kelpo facelift klassikolle.

Mitäs mieltä te olette, saako klassikoihin kajota ja minkä verran muutoksia alkuperäiseen designiin saa tehdä?