Sisustajan vinkit Savonlinnaan matkaaville

Pienellä sisustusbloggaaja porukalla olemme Tämän kertaisen blogihaasteen laittoi liikkeelle Visu Silvan –blogin Suvi ja teemana oli matkailijan sisustusvinkit. Kanssabloggaajien postauksia katsellessa on helppoa herätellä kotimaan matkakuume sen verran hienolta näyttävät kohteet ympäri Suomen.

Lomalla sattuu ja tapahtuu. Nämä kuvat on napsittu lainakameralla haparoiden. Oman kameran akku, kun tyhjentyi loman ensi metreillä ja laturi on kotona. Sen siitä saa, kun pakkaa ensin lapsen tavarat uimarenkaista nuken kenkiin ja sitten vasta omat tavaransa.

Sehän ei kuitenkaan estä minua kirjoittelemasta vinkkejäni Etelä-Savossa Savonlinnassa matkaaville – vinkit eivät kata ainoastaan puoteja, vaan myös ruokaa ja elämyksiä. Tästä alueesta saa parhaiten irti silloin, kun itse kaupungin keskustasta malttaa lähteä hieman sivummalle ja tutustua upeaan järvialueeseen.

Sisustusostokset

Savonlinnassa sisustaja tekee parhaat löydöt Olavinlinnan kupeesta Linnankadulta Putkasta, josta löytyy myös Punkaliven showroom. Putka on nimensä mukaisesti vanha putka ja vanhan puutalon tunnelmallisissa puitteisssa on ollut kesäisin näyttelyitä ja sesonkiputiikkeja. Tämän kesän asukkaita ovat Punkalive ja Ivana Helsinki – kokonaisuus on kesäisen raikas.

Punkaliven tuotteet ja pelkistetty muotoilu ammentavat inspiraationsa Punkaharjun luonnosta – jylhistä metsistä ja harjumaisemaa pilkkovista kirkkaista vesistä. Monesti maakuntien puunikkarit ovat tulleet tutuksi hyvin perinteisestä ja maalaisromanttisesta tyylistä, joten Punkalive on virkistävä poikkeus – kalusteiden valmistuksessa hyödynnetty viilutekniikka tekee kalusteiden pinnasta elävän ja selkeät muodot sopivat hyvin moderniin kaupunkikotiinkin. Meidänkin Ruuhi-modulin on epäilty olevan tanskalaista designiä. Ruuhi-modulin lisäksi rantamökissä on pari Kaiku-peiliä.

Linnankadulta löytyy pieniä tekstiilitaiteilijoiden putiikkeja, josta voi tehdä vaikkapa pieniä tulijaisostoksia. Putkaa vastapäätä on RunoDesign, joka on Savonlinnalaisen Mervi Pesosen tekstiiliyritys. Linnankadun työhuoneelta ja myymälästä löytyy moderneja sisustustekstiilejä ja laukkuja.

Tunnelmallisessa Saima talossa on puolestaan pieni sisustus- ja lahjatavaraputiikki, jossa myydään piensisutustavaroita ja suomalaisia tekstiilejä mm. Lapuan Kankureiden tekstiilejä. Putiikin yläkerrassa sisustaja voi puolestaan käydä kahvilla tai lounaalla Saima kahvilassa, samalla voi nautiskella vanhan puutalon idyllisestä miljööstä tai suojaisesta sisäpihan puutarhasta. Löytyypä talon ylläkerroksista myös muutama hotellihuone.

Punkalive – showroom, Linnankatu 9, avoinna 19.8.2018 asti.
Saima talo – kauppa, kahvila ja hotelli, Linnankatu 11
Runo Design, Linnankatu 10

Muotia

Ivana Helsingin Pop-Up on löytänyt kesäkodin Putkasta samasta tilasta kuin Punkalive. Somassa puodissa oli esillä kesäisiä mekkoja, neuleita ja asusteita. Tällä kertaa omaan vaatekaappiin keräsin ainoastaan lisää haaveita – valkoinen merihenkinen pitsimekko sekä kullan ja beigen sävyissä hohtava paljettimekko päätyivät omalle vaatehaavelistalle. Tyttärelle sen sijaan löysin alerekistä mekon syksyksi ja soman vaaleanpunaisen laukun nukenvaatteiden jemmaukseen.




Muodin osalta Savonlinnan valikoima on perinteisen pikkukaupungin tasoa, mutta virkistävänä poikkeuksena joukosta erottuu Muotikuu ja jokunen kausiliike. Helsingissä on eksy kyseiseen putiikkiin kovin usein ja tuntuu, että Savonlinnan valikoima on kesäisin hivenen modernimpi. Täältä olen ostanut lukuisia juhlamekkoja ja työvaatteita.

Ympäri vuoden palvelevan tyylikkään Muotikuun putiikin vieressä on kesäisin Outlet-myymälä. Täytyy sanoa, että tämän vuoden valikoima Outlet-myymälässä oli kattavampi kuin aikaisempina vuosina. Toimistoballerinoja Outlet-putiikissa oli tarjolla reilulla viidellä kympillä ja kaupunkiin sopiva laadukas kevytuntuvatakki oli satasen hintaluokkaa.. Ihania neuleita, upeita juhlamekkoja ja perusmuotista eroavia toimistovaatteita löytyy myös rekkikaupalla, kunhan malttaa katsoa rekit huolellisesti läpi ja etsii hajakokojen lomasta omat löydöt.

Ivana Helsinki, Pop-up, Linnankatu 9
Muotikuu, Olavinkatu 41

Ruoka ja elämykset

Parhaat ruokapaikat löytyvät Savonlinnan keskustan ulkopuolelta. Omia suosikkejani ovat Hotelli Punkaharju ja mökkirannan lähiresortti Järvisydän. Hotelli Punkaharjussa aika tuntuu pysähtyneet johonkin viime vuosituhannen alkuun, ravintolasali on kokenut huiman muutoksen Saimi Hoyerin käsissä ja tämä ympäristö tarjoaa inspiraatiota klassisen-modernille sisustajalle. Foodieta puolestaan hemmotellaan erinomaisella menulla ja harjumaisema on ainutlaatuinen – tällaisia kokonaisuuksia ei satu joka niemen nokkaan.


Tyyliltään täysin erilainen Järvisydän vie mielikuvitusmatkalle historialliseen kestikievariin. Täällä jos missä saa ihmetellä täysin erilaista interiööriä kuin sisustusblogeissa yleensä nähdään. Tummanpuhuva sisustus on tehty huolella ja historiaa on kunnioitettu jokaisessa pienessä yksityiskohdassa, joita tutkiessa menee tovi. Ravintolat sokkeloiset sopukat olivat erityisen kiinnostavia pienen matkaajan mielestä.




Eikä ruoassakaan ollut moitetta, en tiedä tarjottiinko parsarisottoa kievarissa jo vuosisatoja sitten, mutta omalla lautasella se maistui erinomaisesti – taisi neljännes annoksesta kadota pienen foodien lautaselle.

Niin Järvisydän kuin Hotelli Punkaharju, ovat kohteita, joihin haluaisin joskus tulla syksyllä rauhoittavalle viikonloppureissulle.

Hotelli Punkaharju – Punkaharjun Harjutie 596
Järvisydän– Porosalmentie 313

Moni piipahtaa Savonlinnassa kesäisin vain yhden illan verran Oopperassa, mutta oli reissu miten lyhyt tahansa suosittelen lämpimästi hakeutumaan vesille tavalla tai toiselle. Savonlinnaa ympäröivät järvet ovat kaupungin ja koko alueen parasta antia. Helpoiten laivan kyytiin pääsee kauppatorin kupeesta satamasta.

Ihanan aurinkoisia kesäpäiviä!

Lomatunnelmiin laskeutumista

Out of office on napattu päälle ja loma voi virallisesti alkaa. Tavallisesti meidän lomat ovat alkaneet reissulla ja maiseman vaihdoksella. Tällä kesälomaperinteellä olen nähtävästi ehdollistanut itseni siihen, että lomalle laskeutuminen alkaa lennolla Etelä-Eurooppaan. Nyt pysytellään Suomessa ja jotenkin lomatunnelmaa saa hieman hakea.

Muutama raskauden aikana tehtyä lentoa on ollut minulle tarpeeksi. Tuntuisi hullulta heittää muutama tuhatlappunen siihen, että riipisi itsensä resortissa aamiaiselle, sieltä aurinkotuoliin ja illalla kykenisi hädin tuskin illalliselle resortin raflaan. Nyt oma energiataso ei ole ihan sitä luokkaa, että pystyisi tarjoamaan itselleen ja perheelleen sellaisen lomakokemuksen, jota arvostan. Säästetään ne eurot ensi kesän reissuun, jota jo kovasti suunnitellaan. Postauksen kuvat on kahden vuoden takaiselta Alppireissulta, joka on yksi onnistuneimpia lomia tällä perhekokoon panolla ja vuorten tuo rauhoittuminen oli jotain sellaista, johon jää helposti koukkuun.


Mutta niillä haavematkoilla ei taida lopulta lomafiilistä irrota tässä hetkessä, niin kivaa kuin tulevien reissujen suunnittelu onkin. Lapsen kanssa touhuaminen on toki edelleen parasta mindfullnessia ja yhteinen aika tulee tarpeeseen, kun kevät on mennyt töitä ahkerasti paiskien ja omaa oloa korjaillen. Silti aamupalan valmistelun lomassa tai päiväuniaikaan on sietämättömän helppoa vilkaista sähköpostit. Lomakupla on sietämättömän helppoa puhkaista yhdellä sormen painalluksella. Tällaisina hetkinä kaipaan hieman uran alkuvuosia, jolloin sähköpostien äärelle pääsi ainoastaan kirjautumalla duunikoneelle eikä muutenkaan odotettu jatkuvaa läsnäoloa työlle

Olenpa viime viikkoina miettinyt myös sitäkin, mitä järkeä suomalaisten neljän viikon kesälomissa on. Lomaa edeltävä paniikki läikkyy tätä nykyään parille lomaa edeltävälle viikolle ja päivät venyy pitkiksi. Loman alkaessa on todellakin loman tarpeessa. Neljän viikon loma tarkoittaa myös sitä, että lomaa on odottanut lähes koko vuoden ja odotukset lomalle on melkoiset. Pari sadepäivää loman alkuun ja suupielet kääntyy alaspäin. Olisikohan se lomalle lasketuminen helpompaa, jos loman jakaisi pariin osaan kuten monissa muissa Euroopan maissa? Saa nähdä miten suomalaiset lomailutavat kehittyvät ajansaatossa.

Onko se lomalle laskeutumisen salaisuus sittenkin hotellin safetybox, jonne puhelin saattaa vain unohtua useammaksi päiväksi? Mä epäilen, että sellaisen asentaminen ei mahdu meidän tämän vuoden koti- ja mökkiprojektilistalle. Aika monta muuta kivaa juttua on luvassa ja niillä projekteillahan sitä viihtyisää ympäristöä tehdään.

Sillä ympäristön viihtyisyydellä on todella suuri merkitys omaan rentoutumiseen, siksipä loma olisi hyvä aloittaa kutsumalla siivoja puunaamaan kotia. Meillä on edelleenkin siivoojan etsintä käynnissä – Freskalla oli meidän alueelle yli kolmen kuukauden jonot ja sittenkin oli tarjolla varsin eksoottisia aamuyön aikoja.

 

Ihanaa ja rentoa viikon alkua teille!

 

PS. Kiitos vielä kaikille edellistä postausta somessa kommentoineille ja kaikista kannustusviesteistä.

Oispa puutarha kuin Strömsössä

syyskuunkuudes_stromsso11

Pari viikkoa sitten teimme pienen tyttöjen reissun Vaasaan kummien tykö. Samalla kun pistimme isäntäväen lasitavaroita palasiksi ihan urakalla, tutustuimme myös idylliseen merenranta kaupunkiin. Tunnelma kaupungissa oli jotenkin mannermaisempi kuin monessa muussa suomalaisessa pikkukaupungissa. Aivan kuin Tukholman tuulet näkyisivät katukuvassa. Puodit ja kahvilat olivat viehättävän skandinaavisia sekä tunnelmallisia. Näin kesäaikaan Vaasasta oli vaikea olla pitämättä. Piipahdimme päiväkävelyllä myös Strömsön kuvauspaikoilla ja pääsin minäkin kurkistelemaan miltä ohjelman puitteet ja puutarha näyttävät.

syyskuunkuudes_stromsso1
syyskuunkuudes_stromsso8
syyskuunkuudes_stromsso4
syyskuunkuudes_stromsso7

Aikanaan Strömsö oli sunnuntai-iltapäivien rentoutushetki, joka vei mielikuvitus matkalle sympaattiseen kartanomiljööseen, jossa takka tuli loimuaa, ompelukone surraa, sukan kutimet kilisee ja liedellä valmistuu täydellinen bouillabaisse. Ei huolia tai murheita, kun saa kotoilla sydämensä kyllyydestä ja kaikki menee niin kuin Strömsössä. Omalla kohdalla tuo kotoilu on vuoden sisällä menettänyt hohtoaan, eikä niitä neulepuikkojakaan ole tullut kilisteltyä pariin vuoteen.

syyskuunkuudes_stromsso2

Jos rauhaisa kotoilu oli joskus eksootista, niin tällä hetkellä samalla lailla eksoottisia minusta ovat puutarhat. Tietämykseni puutarhoista on pyöreä nolla, mutta kiinnostusta on sitäkin enemmän. On vaarallista päästää minut kitkemään kukkapenkkejä, koska alkukeväästä kaikki kasvintyngät näyttävät minun silmään rikkaruohoilta.

Katselen istutuksia ja yritän tutkailla mitkä kukat kukkivat mihinkin aikaan vuodesta, millaiseen rytmiin lajit on aseteltu, kuinka epätäydellisestä on tehty täydellistä. Ihmettelen eri värisiä angervoja ja yritän jäljittää laventelin henkisiä lajeja. Puutarhan ja talon kohdalla haaveeni ovat varsin ristiriitaiset. Jos unelmien talo olisi puitteiltaan moderni puutalo, niin puutarha puolestaan olisi runsaan lajikirjon omaava kartanon piha. Piha, joka kukkisi läpi kesän, jonka omenapuut kukkisivat keväällä ja tarjoaisivat satoa syksyllä. Unelmapuutarhassa viihdyttäisi ja kaikessa kauneudessaan se ei olisi pikkusievä. Strömsön pihassa oli sitä jotakin, mitä pihalta kaipaan. Isoja puita, muotoon viljelty kasvimaa, lasinen kasvihuone ja riittävän suuria istutusalueita. Vaasassa näitä hyvin hoidettuja unelmapihoja kyllä näkyi muutenkin.

syyskuunkuudes_stromsso5

syyskuunkuudes_stromsso6
syyskuunkuudes_stromsso8
syyskuunkuudes_stromsso10

Kuten kotoilun niin myös puutarhan suhteen haaveeni ovat vahvasti hattaraiset. En osaa arvioida miten paljon työtä tuollainen puutarha vaatii ja toisaalta mistä ne ylimääräiset tunnit sen hoitoon ottaisin, yöunistako? Mutta siltikin keväällä jokaisen Suomen kaunein koti –jakson päätteeksi huokasin, kun raati kokoontui kaiketi Hanna Sumarin kodin terassille ja kävelivät upean puutarhan halki. Tuolla sitä olisi ihmisen hyvä olla.

Ehkä olisi hyvä hetki skarpata omia asumishaaveita, onko se moderni talo vai sittenkin se Suomisen perheen kartanoa muistuttava nostalgiaa henkivä Villa. Muistatteko, kun vuosia sitten blogeissa kiersi Unelmakodin aakkoset –haaste? Itsekin silloin kirjoittelin omat aakkoseni ja kokosin Pinterestiin tämän kansion. Kansio on hyvin pätevä vielä tänäänkin, mutta keskittyy enemmän haaveideni kerrostalokotiin. Olisikohan aika päivittää haaveista toinen versio pientaloasumista ajatellen?