Kerrostalokodin toimiva kylpyhuone – totta vai tarua?

Kerrostaloasuminen kahden pienen lapsen kanssa edellyttää toimivia prosesseja arjessa ja siisteyden ylläpidossa jokainen tekee osansa. Suurimmissakaan kerrostalokodeissa ei ole yleensä kuraeteisiä koiran tassujen pesuun, suuria varastohuoneita, johon voi jemmata ylimääräistä tavaraa tai vaikkapa kahta kylpyhuonetta. Kaikki eletty elämä on esillä, eikä julkisivun takana ole huoltotilaa.
Muotoseikka –blogin Viljan haastaessa Sisustusbloggaaja –porukkamme pohtimaan oman kotimme arjen sujuvuutta, mieleeni tuli välittömästi kylpyhuone.

Mikä sinun kodissasi helpottaa arjen sujuvuutta? Mikä taas tekee arjesta hankalampaa? Mistä et arjen toimivuuden nimissä luopuisi? Entä minkä muuttaisit, jos voisit?

Olenkin aikaisemmin kertonut hyvien säilytystilojen, tilavien makuuhuoneiden ja keittiön olevan kotimme parhaita puolia. Hyvät säilytystilat helpottavat kummasti arkea ja suuressa keittiössä mahtuu kokkaamaan isompikin joukko.

Se mihin arki meillä kaatuu on kylpyhuone. Kylpyhuoneen tehokkaat neliöt imevät sisäänsä asunnon ainoan vessan, peseytymistilat ja pyykkihuollon. Monessa omakotitalossa näihin funktioihin on varattu lähemmäs parikymmentä neliötä ja kokonaisuus on kruunattu spa-hengellä. Viimeiset viisi vuotta olemme odottaneet putkiremonttia ja sitä myöten kylpyhuoneen uudistusta. En halunnut tehdä postauksesta kertomus siitä, kuinka kotiäiti hajosi pyykkivuoren alle. Niinpä kokosin oman kokemukseni pohjalta vinkit siihen, kuinka kylpyhuoneen pienistä neliöistä saa parhaan tehon irti ja arki on helpompaa. Nämä ajatukset ovat meilläkin ohjenuorana uuden kylpyhuoneen suunnitteluun, kun aika vihdoin koittaa.


Kuivaava pesukone

Pienessä kylpyhuoneessa ei ole useinkaan tilaa pesutornille ja itse olen hieman vierastanut pesukoneiden sijoittamista ns. kuiviin tiloihin kuten esimerkiksi keittiön puolelle. Onneksi markkinoille on tullut kuivaavia pesukoneita, joissa saa näppärästi kuivattua arkipyykit. Kuivaavia pesukoneita löytyy 60 cm leveänä useammilla merkeillä, jolloin kone mahtuu pienempään tilaan. Meidän nykyinen pyykkikone on vain 40 cm syvä, mutta remontin yhteydessä toiminnot selkiytyvät ja saadaan syvempi kone mahdutettua tilaan. Tämä yksittäinen muutos helpottaa kummasti meidän arkea.

Pelkistä rohkeasti

Pienen kylpyhuoneen suunnittelussa minimalismi on valttia ja yksityiskohtien karsiminen helpottaa myös siisteyden ylläpitoa. Pienessä tilassa avohyllyillä oleville kosmetiikkapurkeille kertyy nopeasti pölyä ja yleisilme on sotkuinen. Kaakeleiden valinnassa on hyvä miettiä myös ylläpitoa. Jos tilassa pestään myös koiran tassut lenkin jälkeen, ei vaalea saumaus ole edukseen lattialaatassa. Tumma seinälaattaa puolestaan pienentää tilaa ja tummassa pinnassa näkyy veden kalkkijäämät, jos vesi on kovin kalkkista. Myös laattojen rytmityksellä voi tuoda eloa ja ilmettä muuten pelkistettyyn tilaan. Omaan kylpyhuoneeseen olen pohtinut seinään vaaleaa melko yksinkertaisesti ladottua laattaa ja lattiaan tummaa mosaiikkia tai 60-luvun tunnelmaa henkivää hexacon-laattaa.


Vähemmän on enemmän

Säilytystilan optimoimisen näkökulmasta, olen päättänyt supistaa perheen pyyhemäärää reippaasti remontin jälkeen. Kylpyhuoneen tilan ollessa se mitä se on, en ole ostanut meille vuosiin uusia pyyhkeitä. Ajatuksenani on, että remontin jälkeen hankin koko perheelle yhdet pellavapyyhkeet ja kahdet froteepyyhkeet sekä muutaman vieraspyyhkeen. Näin paksut pyyhkeet eivät vie säilytystilaa ja pyyhkeet tulee pestyä heti käytön jälkeen.

Tunnelma

Vaikka neliöt olisivat pienet, ei tunnelmasta tarvitse tinkiä. Kylpyhuoneessa voi olla useampi valaistustila tehokkaampi yleisvalaistus, peilivalot meikkaamista varten ja hämyisämpi tunnelmavalaistus. Epäsuoraa valoa hyödyntämällä, saa tilaan pehmeän valon ja voi antaa vaikutelman suuremmasta tilasta. Suuret pelit auttavat myös avartamaan pientä tilaa.

Hyödynnä taloyhtiön yhteiset tilat

Monista taloyhtiöissä löytyy pesutupa ja kuivaushuone. Kuivaushuone on meillä käytössä viikoittain ja kun huone oli pois käytöstä remontin takia, huomasin konkreettisesti kuinka tarpeellinen kuivaushuone on. Etenkin talviaikaan pyykin kuivattaminen sisätiloissa on hidasta ja tarkka nokkani haistaa tunkkaisen hajun paksummista vaatteista. Eikä se kuivausteline ole mikään kaunistus ruokailutilassa tai tee hyvää makuuhuoneen unihygienialle. Lakanat on kuivavat nopeasti kuivaushuoneessa ja tekstiilipöly jää kuivaushuoneeseen.

Jätä lattiatila vapaaksi

Pienessä kylpyhuoneessa siivousta helpottaa, kun lattiat ovat mahdollisimman tyhjät. Remontin yhteydessä on mahdollista vaihtaa wc-istuin seinäkiinnitteiseen malliin ja valita mahdollisimman kevyt allaskaluste. Pesuaineet voi puolestaan jemmata seinäkaappiin. Jos neliöitä kodin tehokylpyhuoneessa on niukasti, voi myös harkita onko pyykkikoria välttämätöntä säilyttää kylpyhuoneessa. Olen pohtinut, jos itse voisimme ottaa yhden eteisen kaapin pyykkisäilytykseen, niin että eri pyykkilaaduille olisi siellä omat vetokorinsa ja pyykkien lajittelu helpottuu.

Prosessit kuntoon

Yhteenvetona voisi summata, että pienissäkin tiloissa pärjää, kun kodin prosessit on kunnossa. Minulle ne prosessit tarkoittavat tällä hetkellä sitä, että pyykinpesukone käy kaksi kertaa päivässä ja pyykit viikataan mahdollisimman pian kaappeihin. Pyykkikasoista, pestyistä tai pesemättömistä tulee helposti koko asunnon täyttäviä tekstiilipommeja.

Onko muilla haasteita pienen kylpyhuoneen tai keittiön kanssa? Kuinka olette ratkaisseet toiminnallisuudet, jos neliöitä on niukasti?

Kerrostalokodin eteisen sisustus

Eteinen on kylpyhuoneen lisäksi ainoa huone, jota en ole blogissa esitellyt sen kummemmin. Toki asuntomme avoimen huoneratkaisun takia, sen tummansininen seinä on tausta olohuoneelle ja siinä mielessä tila on vilahtanut monissa kuvissa. Nämä kuvat ehkä kertovatkin, miksi tila on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän on valoisan asunnon ainoa kolkka, johon luonnonvaloa ei saa ja lapsiperhekaaoksessa eteisemme ei valitettavasti ole kodin käyntikortti. Ajatellaan siis, että nämä ovat ne ”ennen”-kuvat ja esittelen ”jälkeen”-kuvat, kunhan hieman kohennan järjestysratkaisuja ja valaistusta tilassa.

Kylpyhuoneen ohella eteisen suhteen olemme olleet odottavin mielin, sillä putkiremontin myötä tämä tila tulee kokemaan joitakin muutoksia – kylpyhuoneen ja eteisen välinen seinä rakennetaan uudestaan, jolloin on mahdollista haukata kylpyhuoneeseen lisätilaa eteisestä. Saa nähdä miten omat asunnonvaihto kuviot etenevät ja olemmeko suunnittelemassa remonttia vai ei.

Muuttaessamme tähän asuntoon neljä vuotta sitten remontoimme myös eteisen. Olohuoneen ja eteisen välistä kaadettiin pitkä seinä ja näin valoisa olohuone maisemineen avautuu eteiseen. Timberwisen valkolakattu tammiparketti laitettiin koko asuntoon ja se on kestänyt hyvin kulutusta myös eteisessä. Toiselle seinälle laitettiin Kirenan kehyksettömät peililiukuovet, jotka kätkevät huimasti säilytystilaa. Entisestä kodista tuotiin yksi silloisia suosikki sisustuselementtejä, Böknasistä ostettu Gison kromattu naulakko. Naulakko ei ehkä sovi täydellisesti nykyisen asunnon tyyliin ja takeista pullisteleva avonaulakko tarttuu omaan silmään. Se on kuitenkin mielestäni kaunis ja eteisen toimiessa myös ratasparkkina, pystynaulakko vierastakeille ei oikein sovi meille.

Ennen joulua eteisessä vieraili Black Friday –alesta löytämäni Annon villamatto. Hankintalistalla on jo pidemmän aikaan keikkunut suurempi matto, joka suojaisi lattiaa ja toisaalta kokoaisi tilan. Nykyinen Woodnotesin Avenue –käytävämatto joutuu aivan liian kovalle koitokselle tilassa ja kapea muoto ei ole edukseen tilavassa eteisessä. Kuvia Avenuesta voi kurkata täältä ihan blogin alkuajoilta.

Annon matto oli valitettavasti hieman liian paksu ja vessan ovi ei valitettavasti pääse avautumaan sen kanssa. Mutta muuten matto kokosi tilan yhtenäiseksi ja oikean maton etsintä jatkuu siis. En myöskään ole ihan varma tuosta kuviosta tässä tilassa. Ensivaikutelma oli liian kirjava, mutta kummasti se silmä tottui kuvioon ja tila tuntui valjulta, kun otin maton pois.

Meillä on ollut rattaiden alla Pappeliinan –muovimatto ja myyjä Stockmannilla vinkkasi, että mattoja löytyy myös yksivärisenä ja leveämpänä. Pappeliinan matot olemme todenneet käytössä kestäviksi ja matto on tarpeeksi ohut, jolloin vessan ovi aukeaa helpommin. Yksivärisistä matoista löytyy runsaasti värivaihtoehtoja ja nyt pohdin mikä väri olisi paras meille. Hiekan värinen, joka on lähellä lattian sävyä vai hieman tummempi greige? Mitäs mieltä olette?

Maton yhteydessä voisin hankkia eteiseen muutaman säilytyslaatikon, joihin voi jemmata vaikka luistimet ja kypärät. Annolta tilatut tyynyt markeeraavat tässä pastellin sävyjä, jotka olisivat hyvä vaastapari tummansiniselle seinälle. Simppelit korit naulakoon auttaisivat puolestaan keräämään hanskat, pipot ja koiran hihnan yhteen paikkaan. Alun perin olin sommitellut tumman siniselle seinälle tyylikästä kelloa ja pientä peliä, mutta ne ovat jääneet tärkeämpien kodin hankintojen jalkoihin. En ole pystynyt perustelemaan itselleni usean sadan euron design seinäkellon hankintaa, kun arjen käyttöön on tarvittu yhtä jos toistakin.

Putkiremontin myötä taloyhtiöön saadaan vaunuvarasto ja remontin yhteydessä on mahdollista uusia eteisen ilmettä. Valaistusta on myös mahdollista miettiä uudestaan, jos katolle tehdään alaslasku sähkö- ja putkivetoja varten. Nykyinen Ikean-spottivalaisin on hankittu tilaipäiseksi valaisimeksi ja en oikein pidä sen valosta. Olen jo pohtinut oven viereen kiinteämpää penkkiä, jossa voisi pukea lapset ja johon saisi lisää tilaa kengille. Lasten myötä kun kaikennäköisten kenkien määrä on tuplaantunut ja niiden kohdalla meidän säilytystiloja täytyy päivittää.

Kiinnostaisiko teitä suunnitelmat eteisen päivitykseen ja kerrostalokodin eteisen tehokkaaseen säilytykseen liittyen?

Joululoman aikaa

Viikko sitten toivoin salaa, että koko joulu peruttaisi. Miehen kanssa tuumittiin, että vuoden päästä reissataan kauas kaikesta jouluhössötyksestä ja valmisteluista. Koko juhlaan tuntui kilpistyvän ensimmäisen lapsen jälkeisen työvuoden väsymys ja kaikki valmistelut tuntuivat mahdottomalta tehtävältä normaali arjen ohella. Tunnit vain loppui kesken. Vaan kuinka ollakaan, saatiin aatonaattona koti siivottua, kuusi kannettua sisään, lahjat hankittua ja täytettyä jääkaappi ruoalla.

Siinä samalla huomatta kodin jouluilmeestä tuli yhdistelmä hempeän pastelleja ja tummaa vihreää. Valikoin joulukukiksi ruusuja, vihreitä ja kukkivia marjoja – samoja värejä on H&M:n samettityynyissä. Joulustailauksen takana ei ollut sen kummempaa punaista lankaa, vaan kokonaisuus syntyi yllätyksenä itsellekin. Aikaisempina jouluina olen luottanut varsin selkeään ja klassiseen väripalettiin sekä valittuihin kimaltaviin yksityiskohtiin. Viime vuoden jouluilmeeseen voi kurkata täällä ja edellisen joulun tunnelmiin puolestaan tämän linkin takaa.

Joulun paras osuus on koittanut vasta välipäivinä. Sain järjestettyä muutaman lomapäivän ja olemme viettäneet tyttären kanssa meidän ikiomaa lomaa. Itse joulu hössötyksineen taitaa vielä mennä hieman yli tyttären ymmärryksen, mutta lomailu ja vapaus aikatauluista tekee myös hänelle hyvää. On ihana herätä aamulla ja katsoa tyttären kanssa aamuhämärässä lasten ohjelmia. Siinä viltin alla heräillään aamupalalle ja kohti päivän retkiä. Arkena aamut ovat kilpajuoksua kellon kanssa ja ennättämistä paikasta toiseen, joten tällainen rauhoittuminen tekee hyvää.

Aikatauluttomuus ja kunnon yöunet tekevät hyvää myös omalle luovuudelle ja innostukselle. Villasukkaillat kirjoja lukien tai Grownia katsoen lataavat ihanasti akkuja, etenkin jos glögimukillisen kylkeen saa piparkakun briejuuston, hunajat ja pähkinöiden kera. Muutaman päivän loman jälkeen ajatukset virtaavat aivan erilailla kuin ennen lomaa ja mieli on huomattavasti valoisampi.

Ehkä sitä joulua ei tarvitse paeta maailman ääriin, jos osaa rentoutua kotona. Sekin näyttää olevan taitolaji, jota täytyy vain harjoitella.

Sisustuksen ensimmäiset x 5

Ajattomuus on ollut minulle tärkeää sisustamisessa ja useimmat hankinnat on tehty meille pitkällä aikatähtäimellä. Vaikka kotien tyylit ovat vaihdelleet on meilläkin esineitä, jotka on hankittu ensimmäiseen kotiin. Valkoisen Harjamajan Suvin postauksen innoittamana, päätin katsastaa meidän ensimmäiset merkittävät hankinnat.

Ensimmäinen valaisin

Ensimmäinen valaisinhankinta on tämä lasinen lampunjalka, jonka ostin ensimmäiseen omaan kotiin vuonna 2007. Tätä ennen valaisimet olivat pääosin Ikeaa, joten lasken tämän Stockmannilta hankitun valaisimen olevan ensimmäinen hieman arvokkaampi hankinta. Lasinen lampunjalka sopi täydellisesti sen aikaiseen tyyliini ja erottui edukseen ajalle tyypillisestä bling-bling -tarjonnasta. Silloin 58 euroa maksanut lampunjalka oli merkittävän kokoinen hankinta ja ihan alussa ostin siihen varjostimen Ikeasta, koska budjetti loppui kangasvarjostimen kohdalla. Edelleenkin pidän lasisen lampunjalan klassisen modernista ilmeestä ja valaisin on kiertänyt kodissamme huoneesta toiseen.


Ensimmäinen blogihitti

Hayn Stand Loop oli muutama vuosi sitten yksi blogi-tuotteista, joita näki blogissa jos toisessa. Melko pitkään kiersin tietoisesti nämä tuotteet, kunnes päätin tehdä elämästäni helpompaa ja olla stressaamatta moisesta. Tämän naulakon taisin ostaa about 2010. Monen blogi-tuotteen taustalla on erinomainen hintalaatusuhde ja design, johon on varaa pienemmälläkin budjetilla. Naulakko on ollut alusta saakka makuuhuoneessa käyttövaatteiden säilytyspaikkana ja varanaulakkona juhlien aikaan. Ostin siihen Köpiksen reissulta Hayn omat mattamustat ja ohuet kuparin väriset ripustimet. Tuossa vaiheessa kupari oli vasta tekemässä tuloaan ja minusta nämä ovat edelleenkin oiva yhdistelmä.

Ensimmäinen oikea sohva

Interfacen Mango on ensimmäinen oikea sohvahankinta, joka tehtiin edelliseen kotiimme vuonna 2012. Tätä edelsi mieheni ensimmäiseen kotiin Askosta hankittu sohva. Sohvan hankintaan säästettiin kärsivällisesti ja useammasta vaihtoehdosta valitsimme ajattoman ja siron moduulisohvan. Alkuperäisessä kokoonpanossa sohva oli divaanimallissa, mutta divaanin kätisyys ei istunut nykyisen kotiimme. Onneksi saimme tilattua Interfacelta lyhyen jatkopalan ja toinen sohvan puolikas täydentyi kolmen istuttavaksi sohvaksi ja toinen osa on puolestaan on erillisenä divaanina. Kotimaisen sohvan ajaton muotoilu on kestänyt hyvin aikaa ja helmenharmaa kangas on puolestaan pitänyt puolensa lapsiperhearjessa.




Ensimmäinen design-valaisin

Flosin 2097 on ollut haaveideni valaisin jo teinitytöstä ja kuvittelin sellaisen unelmieni kodin eteisaulaan. Tätä haaveideni eteisaulaa meillä ei vielä ole, mutta valaisin löytyy ruokailuhuoneesta. Sain valaisimen lahjaksi vanhemmiltani muutama vuosi sitten, kun täytin 30-vuotta. Isäni oli pohtinut lahjaksi arvokasta korua ja neuvottelin voisiko valaisin olla koru? Tätä korua ihailen nyt joka päivä. Siinä vaiheessa kun olin valaisimen hankkinut, alkoi niitä ilmestymään useampaan blogiin ja hetken aikaa mietin näinkö se unelmien valaisin kärsii huikean inflaation blogilamppuna. No ei sen loisto ainakaan omaan silmään ole hiipunut.


Ensimmäinen astiasto
Omalla kotiseudullani on ollut tapana ”kerätä” nuorelle astiat ja liinavaatteet jo varhain, jotta ne olisivat valmiina kotoa muuttoa varten. Kun minulta tiedusteltiin 15-vuotiaana, että minkälaista astiastoa ja kahvikuppia minulle kerättäisiin rippilahjaksi, vastasin että Egoa kiitos. Stefan Lindforsin suunnittelemat Ego-kupit olivat kesällä 1999 varsin uusi tulokas ja muistan, kuinka kahvikuppien suurta kokoa ja epäsymmetristä muotoilua ihmeteltiin. Tämä muotoilu on osoittautunut arjessa varsin toimivaksi ja vielä tänäänkin lähes kahdenkymmen vuoden jälkeen kupin muotoilu miellyttää omaa silmää. Toivoin aikanaan myös kaikkien astioiden olevan valkoisia, mikä oli siihen aikaa trendeistä poikkeava toive. Edelleenkin Egot ovat meillä arkikäytössä milloin teekuppeina, keittoastioina tai yrttiruukkuna. Muutama kuppi on kokenut mallille tyypillisen haverin ja kahva on jäänyt matkan varrelle.

Näitä postauksia on ollut hauska lukea ja Valkoisen Harmajan ohella ainakin Pihkalan Maija kirjoitteli omista ensimmäisistä sisustushankinnoistaan. Tätä kirjoittaessa tuli pohdittua sitäkin, kuinka pienellä tavaramäärällä tähän kotiin muutettiin ja miten aikanaan tästä asunnosta muutto on huomattavasti isompi logistinen ponnistus kuin aikaisemmat muutot.

Sisustusteema: budjettisisustamista viherkasvein

Sisustusrintamalla on ollut varsin lamaantunut meininki. En ole vielä elämässäni kohdannut parempaa sisustusinnon nujertajaa kuin lapsiperhearki. Kaaoksenhallinnan ytimessä on vaikea olla luova ja ylipäätään haaveilla muusta kuin koko huushollin kattavasta siivouksesta, jonka tuloksista saisi nauttia edes kokonaisen viikonlopun ajan.Verrattuna kolmen vuoden takaiseen elämään yksi lapsiperhearjen rajoitteista on hieman niukempi budjetti. Se summa mikä ennen jäi palkasta sisustamiseen ja vaatteisiin tai muuten vain mukavan elämäntavan rahoittamiseen, hupenee nykyään päiväkotimaksuihin ja gore-texiin. Näinpä varsin innoissani otin vastaan Suvin antaman haasteen, pohtia edullisia vinkkejä kodin sisustamiseen.

Asiaa voi lähestyä monelta kantilta ja sanoisin, että oman tyylin löytäminen on säästänyt itseltäni budjettia. Hutiostosten määrä laskee huomattavasti, kun tuntee oman tyylinsä ja tietää mitä tahtoo. Silloin kun on varmempi olo omasta tyylistään uskaltaa käyttää isompia summia hankintoihin ja säästää niihin pitkäjänteisesti. Uskon itse, että harkitsevuus auttaa säästämään budjettia pitkällä jänteellä. Suunnitelmallisuushan on A ja O kaikessa budjetoinnissa.

Nyt elämän kaaosvuosia eläessä olen oppinut arvostamaan suunnattomasti siisteyttä. Silloin kun sotkut kaihertavat silmään ei pysty nauttimaan oman kodin hyvistä puolista. Näinpä täysin ilmainen sisustusvinkkini on siivous. Siivous pätee myös sisustustekstiileihin, sohvatyynyjen pesu ja prässäys tuo niihin uutta ryhtiä ja raikastaa niitä. Mattojen pesu on Suomessa aivan liian kallista, mutta siltikin pesu tulee halvemmaksi kuin uuden osto.

Entä mikä sitten olisi hieman konkreettisempi pienen budjetin sisustusvinkki? Postauksen kuvitus antaakin tähän jo hieman osviittaa ja tähän vastaan, että viherkasvit. Meillä on saavutettu yksi etappi lapsenkasvatuksessa – kukkamullat pysyvät jälleen ruukussa. Tämän innostamana hankin meille hieman uusia viherkasveja raikastamaan kodin ilmettä. Viherkasveilla saa vähän väriä ja eloa kotiin.

Alun perin lähdin puutarhaliikkeeseen hankemaan peikonlehteä Aallon tarjoiluvaunuun, kun siinä pari vuotta paistellut rahapuu kyllästyi meihin ja tiputti lehtensä. Peikonlehti kasvattelee nyt lehtiään keittiön tasolla ja katsotaan kuinka suuri ryökäle siitä vielä kasvaa. Minua on peloteltu peikonlehden runsaalla kasvulla, joten katsotaan mitä saan aikaiseksi tämän kanssa.

Samalta reissulta peikonlehti sai kaverikseen varjoviikunan ja klusian. Klusia istuu täydellisesti tarjoiluvaunuun ja on hyvä pari Muuton valaisimen kanssa. Olin myös varsin vaikuttunut tämän vehkan hoito-ohjeesta – uskomattoman helppohoitoinen ja viihtyy melkein missä vain. Ruokailutila on valoisa ja olen onnistunut kuivattamaan siinä pari kentianpalmua, joten suosin kestäviä ja kiiltävälehtisiä kasvia tässä kohdassa.

Mysteeriostoksena mukaan lähti myös varjoviikuna, joka on vain yksinkertaisesti niin kaunis. Arvelin, että valoisassa viihtyvällä kasville olisi riittävästi valoa olohuoneessa. Jonkin verran vehka on tiputtanut lehtiään ja kerran olen siirtänyt sitä jo lähemmäs ikkunaa. Tuossa kiinakaapin vieressä olisi täydellinen paikka sille, joten toivotaan että lehtien tippuminen rauhoittuu tuosta.

Mä uskon, että noiden vehkojen hoidosta saa silmänilon lisäksi hyvän mielen itselleen. Tuo peikonlehti maksoi noin viisitoista euroa, klusia parikymppiä ja joukon arvokkain ostos oli kolmenkympin varjoviikuna. Kun näistä huolehtii, on niistä (toivottavasti) iloa pitkäksi aikaa ja hankintahinta vielä pienenee ajan saatossa.