Ystävänpäivää

Se tapahtui taas. Unohdin lähettää jälleen kerran ystävänpäiväkortit. Se ei kuitenkaan tarkoittaisi, etten välitä. Joka kerta, kun ystävänpäivän alla postiluukusta tipahtaa suloiset koiranpentukortit, sydämet, kummilasten askartelut ja muut lämmittävät terveiset, tunnen piston jossakin syvällä. Taas se unohtui, niin kuin unohtui ne joulukortitkin kuukausia sitten. Ajatus siitä, että ystävänpäivä olisi vain yksi päivä vuodessa, on kehno. Mutta ajatus siitä, että muistaa ystävää ja sanoo kiitos edes kerran vuodessa on loistelias.

syyskuunkuudes valentine liljat2

syyskuunkuudes valentine liljat1

valentine_liljat3

Tässä minun kiitokseni ystävilleni.


Ystävä rakas, olet paikalla silloinkin kun minä en. Sanot, että ole ihminen älä robotti.

Jätät työpöydälle palan parasta tummaa suklaata ja viestin vaaleanpunaiseen post-it lappuun.
Jaat kanssani oudon mieltymyksen poppidiivoihin, käännät volumet kaakkoon ja annat Beyoncen raikaa.

Omaat tukun taikavoimia, osaat lukea ajatukset ja rivien välit.
Laitat valmiin ruoan pöytään kun raahustan väsyneenä töistä kotiin.
Mökötät, kiukuttelet ja välillä kinaat, kuitenkin lopulta halaat.

Teet maailmasta paremman jaaritellen kanssani kaupungilla ja istahtaen kierroksen päätteeksi vielä yhden kahvikupillisen ääreen.

Vakuutat, että en tyystin repsahtanut, vaikka olisin kuukaudessa kerännyt matkaan kilon ja toisenkin.

Juuri silloin, kun huomaan unohtaneeni juhlapöydästä kukat, ilmestyt oven taakse kädessäsi täydellinen liljakimppu. Ajattelet aina askeleen verran edelleni.

Olet rakas. Tässä sinulle kukat ja ystävänpäiväkortti blogiversiona. Ehkä vuoden päästä korttini saapuu perille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *